Kategoria: Yhteiskunta
-
Hyvää itsenäisyyspäivää!
🇫🇮Suomi on minulle maa, jossa rakennetulle systeemille olen kiitollinen. On kuitenkin hyvä muistaa, että ympärillämme olevat asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja jokaisella meistä on omassa arjessamme merkityksellinen osa rakentaessamme yhdessä parempaa tulevaisuutta. Pienistäkin yksittäisistä arjen teoista tulee kasaantuessaan suuria. 📚Olemme saaneet ilmaisen ja laadukkaan koulututuksen🏥Ilmaisen ja asiantuntevan terveydenhuollon🌲Mahdollisuuden päästä puhtaisiin metsiin ja järviin🍎Syödä lähellä kasvatettua…
-
Työhäpeä on seurausta ihmisarvon sitomisesta koulutukseen ja työhön
”Joo ei musta todellakaan tuu mitään kaupan kassatätiä” totesi eräs lapsi. ”Joo ei mustakaan, emmä tajuu miten ne jaksaa vaa istua siinä aamusta iltaan” jatkoi toinen. ”Mun haavena olisi olla kaupan täti” kuiskasi kolmas ujosti. Työhäpeän juuret istutetaan jo nuorena, ja siitä vastuussa on edellinen sukupolvi. Miten puhumme eri ammateista, heidän tekemästään työstä, millaisia ihmisiä…
-
McDonaldsin rekryongelmat eivät ratkea muotikampanjalla
McDonaldsin uudessa rekrykampanjassa yritetään houkutella nuoria työntekijöiksi kierrätetyistä työvaatteista valmistetuilla trendivaatteilla, joita saa vain sisäisissä arvonnoissa. Päälimmäisenä tempauksesta jäi fiilis, että viher- ja kulutusaivopesua hyödyntämällä aliarvioidaan nuoria, ja nuorten omanarvontuntoa. Nuorten tekemää valintaa työympäristöstään. Mitä jos työntekijöpulaa paikattaisiinkin paremmilla palkoilla, toimivalla esihenkilötyöllä, vakailla työsopimuksilla tai riittävällä työvuorosuunnittelulla? Jos on kuunnellut yhtäkään pikaruoka-alalla työskennellyttä ihmistä, niin…
-
Synnyimme kulutusyhteiskunnan vangeiksi
Olen osa sukupolvea, jonka olemassaoloa määrittävät kuluttaminen ja yltäkylläisyys. Suomessa kulutusyhteiskuntaan siirryttiin 1960-luvulla, eivätkä 80- ja 90- luvuilla syntyneet ole kokeneet muunlaista tapaa jäsentää elämää. Kaikki tarpeet ja halut on mahdollista tyydyttää kuluttamalla, kuinkas muuten? Kaikki on kaupan: Identiteetit, viihde, tutkinnot, luonto, vedet, ihmiset.. Meidät on kasvatettu uskomaan jatkuvaan kasvuun ja sen vääjäämättömyyteen. Nojaamme ajatukseen,…
-
Maahanmuuton ei tule ratkaista työolojen ongelmia
Kuka täällä siivois, hoitais, ruokkis ja kuljettais jos maahanmuuttajia ei olis?” kuulin eräänä päivänä bussissa maahanmuuttoa puolustavan puheenvuoron. Samassa lausahduksessa saatiin arvotettua työn hierarkiassa tiettyjen ammattiryhmien edustajat ja niputettua maahanmuuttajat taustoineen yhteen ryhmään. Miksi pienipalkkaisten ja raskaissa työoloissa tehtävien duunien pitäisi kelvata maahanmuuttaneille, jos suomessa kauemmin asuneet ovat jo äänestäneet jaloillaan? ”Tarvitsemme maahanmuuttajia koska ikärakenteemme…
-
Yhteiskuntaluokka yliopistossa
”Nyt mun on pakko sanoo, etten ymmärtäny mitään mitä artikkelissa puhuttiin- oon pahoillani mut en voi esittää tiivistelmää” tunnustin häpeillen tokana vuonna sosiologian kurssilla. ”Ei se mitään, hyvä että pystyy myöntämään sen, ettei ymmärrä. Se vaatii aika paljon!” Professorimme vastasi, luojan kiitos. Olin edellisen viikon paineillut lukemistojen kanssa, jotka muistuttivat vierasta kieltä. Mielessäni pyörivät myös…
-
HSL Lippujärjestelmä oikeudenmukaisemmaksi nuorille
HSL nykyinen ja ehdotettu (HS 25.10) lippujen hinnoittelumalli asettaa nuoret keskenään epäoikeudenmukaiseen asemaan. Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä alennuksia ole kestävää asettaa perustuen opiskelijat ja muut nuoret jaotteluun. Esitänkin, että opiskelijalipun asemaa tulisi pohtia uudelleen nuorten moninaiset tilanteet huomioivana uudistuksena. 18-14 vuotiaista pienituloisista nuorista 2/3 on opiskelijoita. Opiskelijoiden asema yhteiskunnassa on lähtökohtaisesti etuoikeutetumpi, sillä…
-
Miten marginaalissa olevia ääniä tulisi lähestyä?
Ivaa ja pilkkaa. Ylenkatsetta ja halveksumista. Hihhulit ja foliohatut. Mikäli ajattelet valtaväestöstä poikkeavasti, ei valtaväestön ajattelutapaa mukailevaa tietoa ole tehty kovin helposti saavutettavaksi. Et ole tervetullut tiedon piiriin, sillä huomaat samantien olevasi pilkan uhri. Luontainen reaktio on vetäytyä ja kiintyä entistä vahvemmmin omaan ajattelutapaansa: ”Minkä takia yrittäisin ymmärtää heitä, jolleivät hekään ole valmiita tulemaan vastaan…
-
Globaali uutisointi luo toivottomuuden pinon, mitä tehdä?
Mielenosoitus, pakolaisleiri, terrorismi, lqpsityövoima, sota, vesipula… Jos iltaisin haluaa saada sykkeet nousemaan ja kurkkua kutittava kuristuksen aikaan, on uutisten katsominen loistava vaihtoehto. Maailma globalisoituu ja viestintävälineet saavuttavat yhä suuremman joukon. Informaation määrä kasvaa ja viestinnän nopeus kiihtyy somealustojen kirittäessä mediatalojen uutistuotantoa. Nopeutuvassa syklissä uutisissa pinnalle nousevat suurimmat ongelmat ja raadollisimmat tarinat, jotka maailmankolkista löytyvät –…
-
Luottamus on toimivan yhteiskunnan liima, jota stigmatisointi ja ulos sulkeminen rapauttavat
Suomessa luottamus yhteiskunnan instituutioihin on vakaata ja melko korkealla tasolla. Luottamukseen vaikuttaa mm. Tiedotusvälineiden välittämä kuva ja instituutioiden toiminta. Matala luottamus mediaan on yhteydessä matalampaan luottamukseen poliittista järjestelmää ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Suomessa parempituloiset ja korkeasti koulutetut luottavat mediaan pienituloisia ja matalasti koulutettuja enemmän. Lisäksi heikommin toimeentulevat kokevat harvemmin instituutioiden toimivan ihmisten hyväksi. Tuoreen tutkimuksen…
-
Kognitiivisten harhojen muovaama maailmankuva
”Ajattelinpa jotenkin laiskasti. Tämä ei tunnu ihan täysin tyydyttävältä argumentilta, jotain jäi hampaankoloon. Toisaalta en nyt jaksaisi työstää ajatusprosessia eteenpäinkään. Tämä olkoon mielipiteeni toistaiseksi jollei joku tule sitä haastamaan tai kerro minulle lisää aiheesta…” Meidän kaikkien ajattelun taustalta löytyy kognitiivisia harhoja, jotka vaikuttavat elämäämme monin eri tavoin: mielipiteiden muodostumiseen, argumentointiin, suhtautumiseen muihin ihmisiin, poliittiseen päätöksentekoon……
-
Ryhmien välisten jännitteiden synty ja ennaltaehkäisyn merkitys
Istuin bussissa ja kuulin nuorisoporukan valittavan, kuinka paikalliselle uimarannalle ei ole enää kiva mennä. Aikaisemmin siellä oli mahtunut pelaamaan lentistä, mutta nyt maahanmuuttaneiksi heidän indentifioimansa porukat olivat vallanneet kentän hyvin pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Aikaisemmin kentän käyttö oli perustunut kirjoittamattomiin sääntöihin; tultiin omalla porukalla, pelattiin pelit ja jatkettiin omille rantaspoteille. Nyt kentälle saavuttiin rantakamojen kanssa ja…
-
Mitä on yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatio ja miksi sen ennaltaehkäisemisellä on merkitystä?
Yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnallinen keskustelu jakautuu ääripäihin. Vahvojen mielipiteiden leirit sementoituvat määrittämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Esimerkkejä polarisoituneista keskustelunaiheista ovat mm. maahanmuuttokeskustelu, ilmastonmuutos, rokotteet, ananas pizzassa… Filosofi Brandt Brandsman mukaan polarisaation taustalta löytyy kolme peruslakia:1. Me ja ne- ajattelun muodostuminen mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi.2. Identiteettipuheella ryhmittäminen toimii bensana jakautumiselle. Tästä esimerkkinä maahanmuuttokeskustelun osapuolet…
-
”Kävin vähän saastuttamassa, mutta olihan se hauskaa” – Kognitiivinen dissonanssi ja lentomatkailu
Virtahepo olohuoneessa. Näinkin voisi kuvailla tunnelmaa keskiluokalle ennen niin turvallisen keskustelunaiheen, lentomatkailun ympärillä. ”Ollaan käyty tänä vuonna jo muutamalla reissulla, kerran kun pääsi”, varakas tuttavani kuiskaa minulle vaivihkaa, hieman häpeillen. Matkailusta keskusteleminen ei ole enää entisellään. Sen tunnustaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä paluuta entiseen ei enää ole. Kognitiivisen dissonanssin teoria perustuu ajatukseen, että ihminen pyrkii…
-
Islamofobisen populistisen retoriikan seuraukset – Case Itävalta
Eräänä iltana Itävallassa portsari keskeytti marokkolaisten kaverieni matkan baariin:´´Ei sisäänpääsyä, ollaan täynnä´´. Kaverini siirtyivät sivuun pohtimaan vaihtoehtojaan vain huomatakseen, että seuraava kaveriporukka toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi kyseiseen kuppilaan. Porukka jatkoi suorilta tein poliisiasemalle kertomaan avoimesti rasistisesta tilanteesta, johon vastaus kuului; ´´Eipä sille oikein mitään voi´´. En voinut olla pohtimatta tilannetta Itävallassa jalansijaa kasvattaneen islamofobisen populistisen retoriikan…
-
Hedonistinen oravanpyörä
Kesällä opiskelijoiden tulot usein kasvavat kesätöiden myötä. Moni meistä on varmasti ollut tilanteessa, jossa nousseiden tulojen jälkeen säästöön jäävä summa ei näytä kasvavan. Tyytyväisyyden sijaan tilalla saattaa olla katumus- mihin kaikki rahat hupenivat? Ilmiön taustalta löytyy hedonistisen oravanpyörän mekanismi. Tutkimuksissa on tunnistettu, että ihmisillä on olemassa vakiintunut onnellisuuden taso. Moni on varmasti kuullut esimerkin lottovoittajista;…
-
Äärioikeistolaisen populistisen retoriikan paradoksi – Case Itävalta
Olen aikaisemmin käsitellyt syitä oikeistopulististen puolueiden äänestämisen taustalla. Itävallan poliittisen kentän muutos tarjoaakin mahdollisuuden ymmärtää populistisen puolueen retoriikan merkitystä koko maan poliittiselle kehitykselle- ja oppia näistä kehityskuluista. Itävallan monipuoluejärjestelmän hallitsevat puolueet ovat ÖVP (kons. krist.) & SPÖ (sd). 1980- luvulta lähtien suosiota on kasvattanut nationalistinen FPÖ, joka alkoi ajaa maahanmuuttovastaista (Turkkilaiset, Jugoslaavit & Afrikka) politiikkaa,…
-
Miten yleiset totuudet syntyvät
Sosiologisen legendan, Michel Foucaultin, mukaan tieto on aina yhteydessä valtaan. Kun määritetään mitä on ”tieto”, määritellään myös ”totuus”. Tämän totuuden ulkopuolelle jäävät tavat ajatella leimataan hulluudeksi, epärationaalisuudeksi tai epätodeksi. Nämä hyväksytyt totuudet määrittyvät diskursseissa, eli puhetavoissa, käsitteissä, aiheissa ja näkökulmissa, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa hyväksytään tai hylätään. Oleellista ei ole tietojen oikeellisuus, vaan se mikä on…
-
Lukutaidon kriisi
Lukutaidon kriisi on ollut viime aikoina pinnalla, ja huoli lasten lukutaidon heikentymisestä on jälleen nostettu pöydälle. Silvia Hosseinin erinomainen essee Helsingin sanomissa avasi lukutaidon kriisiä monesta eri näkökulmasta, ja huomioi lukutaidon eriytymisen moninaiset taustat. Lukutaidon kriisillä ei viitata oppimisvaikeuksiin, vaan laajempaan lukutaidon heikentymiseen. Mediakriittisyyttä ja lähteiden luotettavuuden arviointia pyritään opettamaan kouluissa, mutta näihin on haastavaa…
Sosiologin päiväkirja 