Olen sosiologi, viestinnän ammattilainen ja dialogitaitojen kouluttaja. Uskon, että sosiaalinen hyvinvointi syntyy kyvystä kohdata sekä itsensä että toiset rakentavasti, kunnioittavasti ja läsnäolevasti. Kirjoittajana ja kouluttajana yhdistän yhteiskunta- ja ihmistieteellisen ymmärryksen omiin kokemuksiini mielenterveyden haasteista, yhteyttä vahvistavien vuorovaikutustaitojen harjoittelusta sekä henkisestä kasvusta.
Puhun, kirjoitan ja koulutan, jotta meillä jokaisella olisi mahdollisuus rakentaa yhteisöjä, jotka vahvistavat yhteyden kokemusta. Ota yhteyttä, jos kaipaat sosiologin näkökulmaa mediasisältöösi tai uudenlaista tapaa luoda yhteyttä yhteisössäsi.
UUSIMMAT KIRJOITUKSET
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
Arjen murheet etääännyttivät ihmisistä ja toivat näkyväksi kiltin tytön syndrooman
Musta tuntuu, että oon jotenkin tosi kuormittavaa seuraa tällä hetkellä. Mua hävettää ja ahdistaa nähdä kavereitakin kun tuntuu että mulla on kokoajan vain raskaita juttuja kerrottavana. ”Mitä kuuluu” -kysymykset on niin vaikeita että mielummin oon näkemättä ketään”… avauduin ystävälleni kesällä. Kuluneen vuoden aikana elämässä myllertäneet muutokset, epävarma työllisyystilanne, syvä identiteettikriisi uran suhteen ja jatkuvasti vaivanneet…
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä…
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,…
Sosiologin päiväkirja 