Olen sosiologi, viestinnän ammattilainen ja dialogitaitojen kouluttaja. Uskon, että sosiaalinen hyvinvointi syntyy kyvystä kohdata sekä itsensä että toiset rakentavasti, kunnioittavasti ja läsnäolevasti. Kirjoittajana ja kouluttajana yhdistän yhteiskunta- ja ihmistieteellisen ymmärryksen omiin kokemuksiini mielenterveyden haasteista, yhteyttä vahvistavien vuorovaikutustaitojen harjoittelusta sekä henkisestä kasvusta.
Puhun, kirjoitan ja koulutan, jotta meillä jokaisella olisi mahdollisuus rakentaa yhteisöjä, jotka vahvistavat yhteyden kokemusta. Ota yhteyttä, jos kaipaat sosiologin näkökulmaa mediasisältöösi tai uudenlaista tapaa luoda yhteyttä yhteisössäsi.
UUSIMMAT KIRJOITUKSET
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,
-
Perussuomalaiset Halla-Ahon jälkeen
Riikka Purran kirjoitukset ovat tuoneet koko kansan tietoisuuteen pohjan, jolle PS puoluejohto on vuoden 2017 jälkeen rakentunut. Kommentteja ei voida nähdä ”vihaisina ja vanhoina kirjoitteluina”, sillä koko Purran kannatus puolueessa perustuu kommenteissa esiintyvälle arvomaailmalle. Onkin poliittisen pelin ja viestinnän roolin tuntevalta Purralta äänestäjien aliarvioimista todeta, että kirjoitukset ovat vanhoja eikä hän enää ajattele samalla tavalla.
-
Vastakkainasettelut ylittävää keskustelua maahanmuutosta, kiitos
”Alueellamme on tosi outo meininki nykyään, jotenkin turvatonta. Emmä olis Tampereelta käsin ikinä ymmäränyt näitä ongelmia. Eikä mun tutut siellä ymmärräkään,” pohti tuttavani asuinalueensa muutosta pk-seudulla. Yhteiskunnassa kilpailu resursseista pohjustaa hedelmällistä maaperää me-ja ne ajattelulle. On oma sisäryhmä, johon samaistutaan, ja vieras ulkoryhmä. Oikeamieliset ja moraalittomat. Jaottelu tulee näkyväksi etenkin vähäresurssisilla maahanmuuttovoittoisilla lähiöalueilla. Perinteiset työväenluokkaiset
Sosiologin päiväkirja 