Avainsana: yhteiskuntatieteet
-
Oikeisto vie tällä herkellä läpi historiallisen suuria leikkauksia. Kaikki huomio on kuitenkin hybridisodasta huomiota hakevissa otsikoissa
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Amerikan tutkimuksen professori Russ Castronovo on avannut tuoreessa kirjassaan yhdysvaltojen turvallistetun yhteiskunnan ongelmia – kuinka aina uusilla uhkakuvilla tuotetaan kansa, joka on jatkuvasti peloissaan ja varuillaan: ”Vähän kuin olisi kylmä. Silloin kun on todella kylmä, ei huomiota pysty kiinnittämään mihinkään muuhun kuin mistä saa vaatteita. Heti kun on lämmin, aivoilla on…
-
Miksi kaupallinen media tekee kokonaiskuvan ymmärtämisestä vaikeampaa? Konfliktitilanteiden kärjistyessä kaupallisesta mediasta saattaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa
Chomsky on läpi uransa kritisoinut yhdysvaltalaisen median negatiivista roolia maan demokratialle, ja varoitellut länsimaita kaupallisen medialogiikan uhista. (Chomsky on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti) Seuraavat 5 filtteriä tekevät hänen mukaansa kaupalliseen logiikkaan nojaavista medioista jo lähtökohtaisestikin ongelmallisia: Yritysten, kuten kaupallisten mediatalojen, tavoite on saada voittoa. Näin ollen intressiksi muodostuu sellaisten…
-
Somevaikuttajilla on vastuu osallistavan keskustelun mahdollistamisesta
”Mikämeitävaivaa” podcastin Veikka Lahtinen pohti hiljattain sitä, kuinka vaikeaa vasemmistossa on välillä olla, koska ihmiset ovat peloissaan, ehdottomia ja vetävät rajoja ajattelun sijaan. Itselläni kesti monta vuotta ja miltei maisterin paperit, ennen kuin uskalsin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun blogissani. Minä, yhteiskuntatieteiden maisteri, pelkäsin todella, että hyvää edistäessäni joudun hyökkäyksen kohteeksi väärien sanavalintojeni tai yhden näkökulman nostamisen…
-
Somepolitiikka on merkittävä poliittisen osallistumisen muoto
Elämme maailmassa, jossa meidän jokaisen somekäyttäytyminen: kommentit, jaot ja tykkäykset, muuttavat maailmaa. Tutkijoiden kirjoittamassa ”Öyhokratia” kirjassa kerrotaan, kuinka kansan (ja trollien) somekäyttäytymisellä on todella konkreettisia vaikutuksia politiittisiin päätöksiin tänä päivänä. Somessa heränneet haloot tuottavat tilanteita joissa poliitikot saattavat välttää tiettyjen aiheiden nostamista esiin poliittiseen päätöksentekoon somekohun pelossa, tai päinvastoin asioita voidaan nostaa esiin somesta nousseen…
-
Yhteiskunnallinen keskustelumme kaipaa väärässä olemisen normalisointia, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Jokainen meistä on varmasti tiennyt joskus olevansa väärässä, mutta jatkanut puolustautumista. Moni meistä muistaa myös kuinka hyvältä väärässä olemisen myöntäminen tuntui. Kypsältä, armolliselta ja helpottavalta – haavoittuvaisuuden osoittamisesta tulikin hyvä olo! Pelkäämme olla väärässä, sillä pelkäämme tulevamme torjutuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on eräs yleisimpiä tunnelukkojamme, ja näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielummin pystytämme muurit ajatustemme…
-
Miksi puhua extremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on…
-
Sisäistetty huorahäpeä ei hyödytä ketään
”Mikä on sun bodycount?” Vaikka kysymys on naiselle ja miehelle sama on vastausten määrä ensimmäiselle varsin paljon rajatumpi. On surullista, että naisten seksuaalisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä rajoitetetaan edelleen paitsi miesten, myös naisten itsensä toimesta – toisiaan kohtaan. Yhtä lailla miesten kanssa me naisetkin osallistumme tai vähintään olemme osallistuneet ”promiscuousin” käyttäytymisen päivittelyyn. Ehkäpä noissa hetkissä olemme…
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
Arjen murheet etääännyttivät ihmisistä ja toivat näkyväksi kiltin tytön syndrooman
Musta tuntuu, että oon jotenkin tosi kuormittavaa seuraa tällä hetkellä. Mua hävettää ja ahdistaa nähdä kavereitakin kun tuntuu että mulla on kokoajan vain raskaita juttuja kerrottavana. ”Mitä kuuluu” -kysymykset on niin vaikeita että mielummin oon näkemättä ketään”… avauduin ystävälleni kesällä. Kuluneen vuoden aikana elämässä myllertäneet muutokset, epävarma työllisyystilanne, syvä identiteettikriisi uran suhteen ja jatkuvasti vaivanneet…
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä…
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,…
-
Äärioikeistolaisen populistisen retoriikan paradoksi – Case Itävalta
Olen aikaisemmin käsitellyt syitä oikeistopulististen puolueiden äänestämisen taustalla. Itävallan poliittisen kentän muutos tarjoaakin mahdollisuuden ymmärtää populistisen puolueen retoriikan merkitystä koko maan poliittiselle kehitykselle- ja oppia näistä kehityskuluista. Itävallan monipuoluejärjestelmän hallitsevat puolueet ovat ÖVP (kons. krist.) & SPÖ (sd). 1980- luvulta lähtien suosiota on kasvattanut nationalistinen FPÖ, joka alkoi ajaa maahanmuuttovastaista (Turkkilaiset, Jugoslaavit & Afrikka) politiikkaa,…
-
USA:n massavangitsemisen markkinat
USA:n vankiloissa istuu 2.1 miljoonaa vankia- 25% maailman vangeista. Miten tähän on tultu? Orjuuden lakkauttamisen jälkeen 4 miljoonaa ilmaista työntekijää poistettiin talouden piiristä, jonka seurauksena entisiä orjia alettiin vangita pakkotyöhön mm. irtolaisuudesta. Tässä hyödynnettiin mediaa luomalla kuvaa afrikan amerikkalaisista vaarallisina ja uhkaavina. Tätä seurasivat Jim Crow lait ja rotuerottelu, aina 1960- luvulle asti. Kansalaisoikeusliikkeen avituksella…
-
Koulussa opittu epäonnistuminen
Viime vuosina on puhuttu yhä enemmän huijarisyndroomasta, ja siihen sisältyvistä vääristyneistä ajatusmalleista. Syiksi ajatusmalleille on esitetty luokkataustaa, sukupuolta tai perheen odotuksia lasta kohtaan. Olen omalla kohdallani usein pohtinut, mistä negatiiviset ajatukset palautustilanteissa kumpuavat. ”Nyt mä viimeistään jään kiinni, etten osaa mitään”. Olin jälleen varautunut viikkoja eiliseen graduseminaariin tällä asenteella- ja kaikki meni kuitenkin hyvin. Haluankin…
-
Yleisödemokratia ja politiikan medioituminen
Suomen demokratian kehittymisen vaiheet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1) Varhainen parlamentaarinen demokratia 2) Puoluevetoinen demokratia sekä 3) Yleisödemokratia Yleisödemokratialle tyypillistä on median merkittävä rooli mielipiteenmuodostuksessa.Yhteiskuntaamme eivät enää määritä vahvat jaottelut vasemmiston ja porvariston välillä, vaan tilalle on muodostunut tietynlainen vaihtoehdottomuus. Puolueet vaikuttavat samankaltaisilta ilmastoon, maahanmuuttoon, leikkauksiin tai EU:hun liittyvien kysymysten suhteen, mikä on luonut tilaa…
-
Ajatuksia vaatekukkulan kuninkaalta
Muutama vuosi sitten vietin Armeniassa 7 viikkoa, ja pakkasin mukaani lentolaukullisen ’rönttövaatteita’. Reissun lopulla kävimme vapaaehtoisten kanssa markkinoilla. Halusin ostaa jotain, mutten tiennyt mitä. Intialainen ystäväni ehdotti, että ostaisin takin- minullahan oli vain yksi takki. Vastasin tähän, että tokihan minulla on enemmän takkeja kotonani. Ystäväni katsoi minua kummastuneena, ja kysyi syytä tähän – luonnollisesti kerroin…
-
Miksi puhua ekstremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on aina riippuvainen terrorin kohteena olevasta…
-
Taloudellinen-, sosiaalinen-, ja kulttuurinen pääoma, ja miten ne vaikuttavat mahdollisuuksiisi?
Pierre Bourdieun klassinen jako taloudelliseen ja symbolisiin (kulttuurinen ja sosiaalinen) pääomiin on todennäköisesti jokaiselle yhteiskuntatieteilijälle tuttu, ja edelleen ajankohtainen tapa pohtia yksilön mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. 💸Taloudellinen pääoma: Yksilön varallisuuteen perustuvat mahdollisuudet; asuinpaikka, harrastukset, pukeutuminen, sisustus, kauppalista, tapahtumat, matkustus yms. T. pääoma luo mahdollisuuksia muiden pääomien hyödyntämiselle, mutta ei ole riippuvainen niistä. Esimerkiksi äkkirikastuneella voi olla paljon…
Sosiologin päiväkirja 