Kategoria: Yhteiskunta
-
Yhteiskunnallinen keskustelumme kaipaa väärässä olemisen normalisointia, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Jokainen meistä on varmasti tiennyt joskus olevansa väärässä, mutta jatkanut puolustautumista. Moni meistä muistaa myös kuinka hyvältä väärässä olemisen myöntäminen tuntui. Kypsältä, armolliselta ja helpottavalta – haavoittuvaisuuden osoittamisesta tulikin hyvä olo! Pelkäämme olla väärässä, sillä pelkäämme tulevamme torjutuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on eräs yleisimpiä tunnelukkojamme, ja näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielummin pystytämme muurit ajatustemme…
-
Miksi puhua extremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on…
-
Oikeiden rutiineiden avulla on mahdollista kasvaa omaksi itsekseen
Rutiinit ovat itsensä kehittämisen korkoa korolle -ilmiö. Tavat, tottumukset ja tieto kertaantuvat ja vievät toistuessaan päivä päivältä kohti sitä ihmistä, joka haluat (tai et halua) tulevaisuudessasi olla. ”Siis mä en oo mitään muuta ku bilettäjä. Se tyyppi joka sanoo kaikkeen joo ja lähtee aina vikana himaan. Mulla ei oo mitään muuta identiteettiä, vaikka tää on…
-
Sisäistetty huorahäpeä ei hyödytä ketään
”Mikä on sun bodycount?” Vaikka kysymys on naiselle ja miehelle sama on vastausten määrä ensimmäiselle varsin paljon rajatumpi. On surullista, että naisten seksuaalisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä rajoitetetaan edelleen paitsi miesten, myös naisten itsensä toimesta – toisiaan kohtaan. Yhtä lailla miesten kanssa me naisetkin osallistumme tai vähintään olemme osallistuneet ”promiscuousin” käyttäytymisen päivittelyyn. Ehkäpä noissa hetkissä olemme…
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
Arjen murheet etääännyttivät ihmisistä ja toivat näkyväksi kiltin tytön syndrooman
Musta tuntuu, että oon jotenkin tosi kuormittavaa seuraa tällä hetkellä. Mua hävettää ja ahdistaa nähdä kavereitakin kun tuntuu että mulla on kokoajan vain raskaita juttuja kerrottavana. ”Mitä kuuluu” -kysymykset on niin vaikeita että mielummin oon näkemättä ketään”… avauduin ystävälleni kesällä. Kuluneen vuoden aikana elämässä myllertäneet muutokset, epävarma työllisyystilanne, syvä identiteettikriisi uran suhteen ja jatkuvasti vaivanneet…
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä…
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,…
-
Perussuomalaiset Halla-Ahon jälkeen
Riikka Purran kirjoitukset ovat tuoneet koko kansan tietoisuuteen pohjan, jolle PS puoluejohto on vuoden 2017 jälkeen rakentunut. Kommentteja ei voida nähdä ”vihaisina ja vanhoina kirjoitteluina”, sillä koko Purran kannatus puolueessa perustuu kommenteissa esiintyvälle arvomaailmalle. Onkin poliittisen pelin ja viestinnän roolin tuntevalta Purralta äänestäjien aliarvioimista todeta, että kirjoitukset ovat vanhoja eikä hän enää ajattele samalla tavalla.…
-
Vastakkainasettelut ylittävää keskustelua maahanmuutosta, kiitos
”Alueellamme on tosi outo meininki nykyään, jotenkin turvatonta. Emmä olis Tampereelta käsin ikinä ymmäränyt näitä ongelmia. Eikä mun tutut siellä ymmärräkään,” pohti tuttavani asuinalueensa muutosta pk-seudulla. Yhteiskunnassa kilpailu resursseista pohjustaa hedelmällistä maaperää me-ja ne ajattelulle. On oma sisäryhmä, johon samaistutaan, ja vieras ulkoryhmä. Oikeamieliset ja moraalittomat. Jaottelu tulee näkyväksi etenkin vähäresurssisilla maahanmuuttovoittoisilla lähiöalueilla. Perinteiset työväenluokkaiset…
-
Poliittinen päätöksenteko ja vallan psykologia
”Huh, onneksi ei tarvitse olla olemassa tekemässä poliittisia päätöksiä näiden kriisien keskellä. Ottais koville olla poliitikko tänä aikana..” olemme monet kerrat todenneet pohtiessamme yhteiskunnassa vaadittavien päätösten vaikeutta. Kakkua kun ei koskaan riitä kaikille. Mutta ei hätäää – ihmisen psykologia suojaa myös valtaapitäviä, jotka vaikeiden päätösten äärellä työskentelevät. Valtaapitävillä ihmisillä ei useinkaan ole aikaa käydä läpi…
-
Tavarafeminismi ja pride
Pride-kuukausi on puolivälissä, ja yritysten sosiaalisen liikkeen hyväksikäyttö myynnin edistäjänä kovassa vauhdissa. Kuten tapahtuu myös joulun, halloweenin tai vaikka Käärijähuuman kohdalla. Sosiaalisten liikkeiden hyväksikäyttö markkinoinnissa on kuitenkin kyseenalaista, etenkin jos yritys ei todellisuudessa toteuta läpinäkyvästi markkinoimiaan arvoja. Ongelma tulee erityisen näkyväksi esimerkiksi juurikin Pride:n aikaan kun yritykset kautta maailman haluavat ottaa ilon irti sateenkaarilipusta. Perässä…
-
Matkailu avartaa, mutta onko mahdollista matkustaa kestävästi? On, ainakin kestävämmin!
Kesälomakausi lähestyy, ja ihmiset ympäri maailmaa pakkautuvat lomakohteisiin. Jotkut hakevat lämpöä, toiset taas viileyttä. Lomamatkat ovat monille oleellinen osa länsimaista elämäntapaa. Elämäntapaa, joka yleistyy maailman vaurastuessa. Turismi onkin maailman työllistävin toimiala. Uteliaisuus muuta maailmaa ja kulttuureita kohtaan, sekä ihan vaan loman ja irtioton tarve kannustavat maiseman vaihtoon lomakautena. Moni meistä päättää taittaa matkan lentämällä. Lentäminen…
-
Maahanmuuttokritiikistä kohti yhteiskunnan eriytymiskeskustelua ja empatiaa
”Ei kukaan mun kaveri oo jääny Afrikkaan. Kaikki tulee Eurooppaan joko opiskelemaan tai veneellä. Ei sillä oo väliä onko papereita, kun kaikki haluaa vaan töihin. Ei siellä oo tulevaisuutta”, YouTubevideon ohjeiden avulla Eurooppaan lähtenyt ystäväni kertoi. Samankaltaisten kokemusten ympärille nivoutuvat tarinat yhdistävät nuoria myös Venäjältä, Etelä-Amerikasta, Ukrainasta, Italiasta.. Nuoret eivät halua ihmeitä. He haluavat töihin,…
-
Huijarisyndrooman ymmärtäminen on koko yhteiskunnan etu
Olin hiljattain webinaarissa, jossa keski-ikäinen, keskiluokkainen mies ilmoitti, ”etten ymmärrä lainkaan tota huijarisyndroomakeskustelua, Suomi on täynnä korkeakouluettua väkeä. Miten voi olla olo, ettei osaa?” ”Jäin toiseks työnhaussa haaveiden harkkapaikkaan. Rekryn mukaan paikka ei jäänyt kiinni mun osaamisesta. En kuulemma ite uskonu itteeni tarpeeksi, vaikka CV:n puolesta olisin voinut uskoa. Multa jäi paikka saamatta, koska itse…
-
Itsetuntemus on tärkeä työelämätaito
Olen ollut viimeisen viikon tilanteessa, jossa olen joutunut pohtimaan uravalintojani. Minulle tarjottiin paikkaa ulkomailla, hienolta kuulostavassa pestissä. Paikka oli erittäin kiinnostava, ja olisi antanut valmiuksia ja verkostoja moneen. Helpotuksen sijaan tunsin kuitenkin ahdistusta. Mikä minua vaivaa? Olen pari kertaa elämäni aikana huomannut, että uraan liittyvien käännekohtien kohdalla intuitioni sijaan ohjaksiin on yrittänyt päästä kunnianhimoinen ego.…
-
Naisten haluttomuus ja häpeä
”Ei mun olis todellakaan tehny mieli. Siis olin niin väsyny ja ahdisti ihan sikana mut oli vaan sellane et pakko täs nyt olis haluta kun seksi kuuluu parisuhteeseen. En enää ikinä tee ittelleni sitä et harrastan seksiä toisen takia. Se tuntu ihan hirveeltä”, eräs tuttavani tilitti. Tunnesäännöillä viitataan tuntemisen sääntöihin, joita ihmiset pitävät soveliaana tuntea…
-
Nuoret muuttavat maailmaa vapaaehtoistyön voimin
Sami Itani, käsittämättömän uran ehtinyt ja 35 -vuotiaana loppuunpalanut kymmenottelija, toimitusjohtaja, tohtori ja SUL puheenjohtaja kertoi hiljattain Hesarin kuukausiliitteessä kokemuksistaan. Itanin kommentti ”Olen aina kokenut syyllisyyttä, että en ole ansainnut itselleni hyvää. Mulle sattui vain osumaan hyvä arpa, että synnyin Suomeen maaliskuun 24. päivänä 1987. Se kävely Beirutissa on vaikuttanut psyykeni kulmakertoimeen enemmän kuin ennen…
Sosiologin päiväkirja 