-
Miksi tuntuu siltä, että jokaisella pitäisi olla tänä päivänä oma polku ja valmis menestystarina?
Tiedätkö tunteen, kun tapaatte kavereiden kesken ja kaikilla paitsi sinulla tuntuu olevan pakka kasassa? On urasuunnitelmia, ylennyksiä, tavoitteita ja palkankorotuksia… …kunnes yksi paljastaa saaneensa potkut, toinen vihaavansa työtään, kolmas kertoo olevansa ihan puilla paljailla upeista kulisseista huolimatta. Mikä meitä vaivaa? Sosiologi Anthony Giddensin mukaan yhteiskunnan yksilökeskeistyminen on siirtänyt vastuun maailman ymmärtämisestä yksilölle. Maailman modernisoituessa ja…
-
MITEN KULTTUURIMME UUSINTAA OMISTA TUNTEISTA IRTAANTUMISEN KOKEMUKSIA JA KUINKA OIREILU NÄKYY ARJESSAMME?
“Huomaan, että olet täysin irti omista tunteistasi – puheesi keskittyy muiden tunteista kertomiseen, mutta missä ovat omasi?” Tunnisti terapeuttini ensimmäisellä käynnillämme kolme vuotta sitten. Siksikö tunnemaailmani tuntui niin vaikealta hallita? Siksikö en luottanut lainkaan omiin tunteisiini? Siksikö koin syyllisyyttä tunteistani? Vuosia myöhemmin olen huomannut, että en ole yksin. Omista tunteista irtaantumisen kokemus on melko yleistä,…
-
Oikeisto vie tällä herkellä läpi historiallisen suuria leikkauksia. Kaikki huomio on kuitenkin hybridisodasta huomiota hakevissa otsikoissa
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Amerikan tutkimuksen professori Russ Castronovo on avannut tuoreessa kirjassaan yhdysvaltojen turvallistetun yhteiskunnan ongelmia – kuinka aina uusilla uhkakuvilla tuotetaan kansa, joka on jatkuvasti peloissaan ja varuillaan: ”Vähän kuin olisi kylmä. Silloin kun on todella kylmä, ei huomiota pysty kiinnittämään mihinkään muuhun kuin mistä saa vaatteita. Heti kun on lämmin, aivoilla on…
-
Miksi kaupallinen media tekee kokonaiskuvan ymmärtämisestä vaikeampaa? Konfliktitilanteiden kärjistyessä kaupallisesta mediasta saattaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa
Chomsky on läpi uransa kritisoinut yhdysvaltalaisen median negatiivista roolia maan demokratialle, ja varoitellut länsimaita kaupallisen medialogiikan uhista. (Chomsky on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti) Seuraavat 5 filtteriä tekevät hänen mukaansa kaupalliseen logiikkaan nojaavista medioista jo lähtökohtaisestikin ongelmallisia: Yritysten, kuten kaupallisten mediatalojen, tavoite on saada voittoa. Näin ollen intressiksi muodostuu sellaisten…
-
”I know that I am intelligent because I know that I know nothing” -Sokrates
Miksi äänekkäimpiä uskotaan – vaikka heillä olisi vähiten tietoa aiheesta? Olipa kerran hölmöläinen, opilas ja opettaja. Hölmöläinen tietää vain vähän, mutta on todella itsevarma ja esittää mielipiteensä äänekkäästi ja varauksetta. Opiskelija tietää enemmän, mutta ei vielä ymmärrä sitä, sillä mitä enemmän ihminen oppii, sitä vähemmän hän ymmärtää tietävänsä. Hän pysyy tietämyksestään epäitsevarmana hiljaa. Opettaja on…
-
Minun oli irroitettava itseni urheilusta, jotta voisin urheilla vain itseäni varten
Riittämättömyyden, vajavaisuuden ja vaativuuden tunnelukot tuottivat toksisen treenimentaliteetin Olin eilen pitkästä aikaa salilla – paikka, jossa olen viettänyt satoja tunteja edellisen 15 vuoden aikana. Tuntui, että sain vihdoin treenata rauhassa, itseltäni rauhassa. Vuosi sitten aloin reflektoimaan suhdettani urheiluun. Pari vuotta harrastamani triathlon oli vienyt sydämeni. Se tarjosi minulle työkalun lähes täysin päihteettömään elämään, yhteisön ja…
-
Ahdistaako työelämä ja 8 tunnin oravanpyörä?
Ei hätää, et ole yksin. Itselleni tämä ahistus iski ensimmäisen kerran istuessani kaupan kassalla lukion päättymisen kynnyksellä – eihän tämä tätä voi olla? Päädyin australian kautta sosiologian pariin etsimään vastauksia ahdistukseeni. Tämän päivän työelämä on monelle kaukana siitä, mitä elämältään toivoisi. Kiristynyt tahti vie mehut ja vapaa-aika on pelkkää töihin valmistautumista. Ruuhkautuneet päiväkodit, yksilöiden väliseen…
-
Lapsilla ja nuorilla on oikeus kasvaa turvallisessa tunneympäristössä – siihen tarvitsemme aikuisten työhyvinvoinnista huolehtimista
Hyvää lasten oikeuksien päivää 🤍 Olen ollut onnekas saadessani tukea eri vaiheissa olevia 12-15 vuotiaita nuoria kuluneet 8 viikkoa kouluvalmentajan roolissa 🩷 Työssäni olen päässyt toiminaan tyynynä tunteille – niille pelottaville ja ahdistaville, koko kehoa hallitseville – ottanut ne vastaan ja pehmentänyt hämmennystä empaattisesti ymmärtäen. Olen päässyt harjoittamaan myös omia tunnetaitojani, tunnistamaan omia rajojani. Huomannut,…
-
Somevaikuttajilla on vastuu osallistavan keskustelun mahdollistamisesta
”Mikämeitävaivaa” podcastin Veikka Lahtinen pohti hiljattain sitä, kuinka vaikeaa vasemmistossa on välillä olla, koska ihmiset ovat peloissaan, ehdottomia ja vetävät rajoja ajattelun sijaan. Itselläni kesti monta vuotta ja miltei maisterin paperit, ennen kuin uskalsin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun blogissani. Minä, yhteiskuntatieteiden maisteri, pelkäsin todella, että hyvää edistäessäni joudun hyökkäyksen kohteeksi väärien sanavalintojeni tai yhden näkökulman nostamisen…
-
Somepolitiikka on merkittävä poliittisen osallistumisen muoto
Elämme maailmassa, jossa meidän jokaisen somekäyttäytyminen: kommentit, jaot ja tykkäykset, muuttavat maailmaa. Tutkijoiden kirjoittamassa ”Öyhokratia” kirjassa kerrotaan, kuinka kansan (ja trollien) somekäyttäytymisellä on todella konkreettisia vaikutuksia politiittisiin päätöksiin tänä päivänä. Somessa heränneet haloot tuottavat tilanteita joissa poliitikot saattavat välttää tiettyjen aiheiden nostamista esiin poliittiseen päätöksentekoon somekohun pelossa, tai päinvastoin asioita voidaan nostaa esiin somesta nousseen…
-
Yhteiskunnallinen keskustelumme kaipaa väärässä olemisen normalisointia, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Jokainen meistä on varmasti tiennyt joskus olevansa väärässä, mutta jatkanut puolustautumista. Moni meistä muistaa myös kuinka hyvältä väärässä olemisen myöntäminen tuntui. Kypsältä, armolliselta ja helpottavalta – haavoittuvaisuuden osoittamisesta tulikin hyvä olo! Pelkäämme olla väärässä, sillä pelkäämme tulevamme torjutuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on eräs yleisimpiä tunnelukkojamme, ja näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielummin pystytämme muurit ajatustemme…
-
Miksi puhua extremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on…
-
Oikeiden rutiineiden avulla on mahdollista kasvaa omaksi itsekseen
Rutiinit ovat itsensä kehittämisen korkoa korolle -ilmiö. Tavat, tottumukset ja tieto kertaantuvat ja vievät toistuessaan päivä päivältä kohti sitä ihmistä, joka haluat (tai et halua) tulevaisuudessasi olla. ”Siis mä en oo mitään muuta ku bilettäjä. Se tyyppi joka sanoo kaikkeen joo ja lähtee aina vikana himaan. Mulla ei oo mitään muuta identiteettiä, vaikka tää on…
-
Sisäistetty huorahäpeä ei hyödytä ketään
”Mikä on sun bodycount?” Vaikka kysymys on naiselle ja miehelle sama on vastausten määrä ensimmäiselle varsin paljon rajatumpi. On surullista, että naisten seksuaalisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä rajoitetetaan edelleen paitsi miesten, myös naisten itsensä toimesta – toisiaan kohtaan. Yhtä lailla miesten kanssa me naisetkin osallistumme tai vähintään olemme osallistuneet ”promiscuousin” käyttäytymisen päivittelyyn. Ehkäpä noissa hetkissä olemme…
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
Arjen murheet etääännyttivät ihmisistä ja toivat näkyväksi kiltin tytön syndrooman
Musta tuntuu, että oon jotenkin tosi kuormittavaa seuraa tällä hetkellä. Mua hävettää ja ahdistaa nähdä kavereitakin kun tuntuu että mulla on kokoajan vain raskaita juttuja kerrottavana. ”Mitä kuuluu” -kysymykset on niin vaikeita että mielummin oon näkemättä ketään”… avauduin ystävälleni kesällä. Kuluneen vuoden aikana elämässä myllertäneet muutokset, epävarma työllisyystilanne, syvä identiteettikriisi uran suhteen ja jatkuvasti vaivanneet…
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä…
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,…
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Sosiologin päiväkirja 