-
Lomanjälkeinen masennus ja kohtelias välinpitämättömyys – Suomalaisen kulttuurin sosiaalinen paradoksi
“Ai haluut matchan? Emmä jaksa tehä. Mee hakee tosta kulman takaa.” Se oli ensimmäinen lause, jonka kuulin palattuani Suomeen. Piipahdin stadin trendipaikassa, joka tunnetaan mutkattomista sosiaalisista säännöistään. Silti kohtaaminen tuntui märältä rätiltä vasten kasvoja. Olin juuri palannut kulttuurista, jossa small talk ja kohtelias kohtaaminen kuuluvat arkeen. Kaupoissa ja kahviloissa käydyn smalltalkin lomassa kuulin, että erään…
-
Miten kulttuurimme on vaikeuttanut lomalla irrottautumista?
Epävarma työelämä saattaa sitoa minuuden tuottavuuteen myös vapaa-ajalla Oon viettänyt usean vuoden ajan lomani niin, että mielen on ollut vaikea täysin rentoutua lomalle. Lyhyet työpätkät, freelancerius, epävarmuus olemassa olevan työn jatkumisesta tai edessä oleva työnhaku ovat usein painaneet mieltä silloin, kun olisi pitänyt asettua rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta. Kuluneena vuonna oon viettänyt mun ensimmäisiä palkallisia…
-
Uusliberalistinen kulttuuri mainostaa yrittäjyyttä avaimena onneen, mutta se kertoo myös siitä, että vastuu epävarmasta työelämästä on siirretty yksilölle
Yrittäjyyteen kannustamiselta on vaikea välttyä. Somessa yritysten markkinointistrategioissa hyödynnetään yhä useammin myös yrittäjäelämäntavan brändäämistä. Yrittäjyydestä puhutaan avaimena vapauteen, onneen ja omaehtoiseen elämään. Jotkut menevät askeleen pidemmälle ja väheksyvät palkkatyötä työn muotona. Kyse ei kuitenkaan ole vain yksilöllisistä valinnoista, vaan kulttuurisesta muutoksesta. Yrittäjyysdiskurssi huokuu uusliberalistisen ajan ja kasvatuksen henkeä: yrittäjä näyttäytyy autonomisena, itsenäisenä ja täyden vastuun…
-
Mitä jatkuva itsensä kehittäminen voi kertoa yhteiskunnallisesta asemasta?
Jatkuva itsensä korjaaminen optimointi voi luoda asemastaann epävarmalle tunteen kontrollista taloudellisesti epävarmoina aikoina Jatkuvasta itsensä kehittämisen ja terapiakulttuurista kuulee yhä kriittisempiä äänenpainoja. Moni – itseni mukaan lukien – on pyrkinyt vuosien ajan paremmaksi ja optimoidummaksi versioksi itsestään. Miksi jotkut meistä lankeavat lähes self-obsessed-tilaan itsensä kehittämisen kulttuurissa, kun toiset näyttävät elävän elämää rennommalla otteella? Monet…
-
Miksi puramme maailmantuskaa toisiimme?
Jenni Rotonen nosti eilen esiin kokemuksensa maailmantuskan purkamisesta toisiin ja kysyi, miksi niin moni käyttää nykyään energiaansa tällaiseen tarpeettomaan vihamielisyyteen. Sosiologisesti ilmiötä voi selittää usealla tavalla: 1) Moraalinen kilpailu Kun yhteisöt rakentuvat moraaliselle agendalle, myös status rakentuu hyveellisyyden varaan. Syntyy tilanne, jossa muista etsitään ristiriitoja ja vajavaisuuksia oman moraalisen aseman vahvistamiseksi yhteisössä. 2) Identiteettityö myöhäismodernissa…
-
Oman alan työttömyys iskee suoraan identiteettiin – ”mitä sä teet?” -kysymys saa vetäytymään kuoreensa
Sesosiologi kirjoitti hiljattain Threadsiin, kuinka oli saanut työn siivoojana vastavalmistuneen tutkinto kourassaan. Hän kuvasi pettymystä ja turhautumista:viisi vuotta opintoja ja opintolaina maksettavana, eivätkä ovet alan töihin aukea? Olen viime aikoina törmännyt samankaltaisiin tarinoihin: superosaaviin yhteiskuntatieteilijöihin, jotka etsivät töitä ilman, että oma koulutus tarjoaa turvaa. Siksi halusin jakaa oman kokemukseni. Opintoajalla on valtava merkitys identiteetin rakentumisessa.…
-
Kolmaskymmenes vuosi on ollut henkisesti avartava. Se on ollut minulle rauhoittumisen, rauhan ja tyytyväisyyden harjoittelun aikaa.
Uusliberalistinen, kapitalistiseen järjestelmään pohjaava yhteiskuntamme ohjaa meitä lapsesta saakka menemään jotain kohti: koulutodistuksia, harrastuksiin liittyviä tavoitteita, koulupaikkoja, tutkintoja, töitä, perhettä… Monet meistä oppivat elämään elämänsä aina seuraavaa, kauemmas karkaavaa tavoitetta tavoitellen. Meille opetetaan tyytyväisyyden sijaan tyytymättömyyttä. Arrival fallacy, eli “saapumisen harha”, kuvaa ilmiötä, jossa uskomme tietyn tavoitteen saavuttamisen tekevän meidät onnellisiksi. Todellisuudessa onnellisuus usein palautuu…
-
Tasan vuosi sitten astuin terapiahuoneesta ulos viimeistä kertaa.
En tiennyt, että seuraava vuosi opettaisi minulle yhtä paljon kuin vuodet terapiassa. Mulle kolmen vuoden psykodynaaminen terapia tuntui työltä. Terapian tavoitteena oli ennaltaehkäistä toistuvia masennusjaksoja, uupumusta ja parantaa työkykyä. Viikoittaisten käyntien loppumisen jälkeen oloni olikin paitsi kiitollinen, myös helpottunut. Psykodynaamisessa terapiassa syvennytään ihmisen ajatteluun, tunteisiin, kokemuksiin ja käyttäytymismalleihin ja pyritään lisäämään ymmärrystä niiden vaikutuksesta nykyiseen…
-
Miksi milleniaalit saattavat jäädä koukkuun mielensä optimointiin?
Uusliberalistisen perfektionismin ja terapiakulttuurin ansat Ostin Tunne lukkosi -kirjan vuonna 2016. Se oli ensimmäinen ostamani self help -kirja. Olin alkanut kärsimään edellisenä vuonna ahdistuksesta, masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Minussa oli pakko olla jotain vikaa. Niin aloitin projektin nimeltä itsensä kehittäminen – ja sillä tiellä olen edelleen. Monelle milleniaalille tämä on jaettu tarina. Sukupolveni on…
-
Miksi keskustelu voi olla hankalaa, jos toisella – tai sinulla – on vahva ryhmäidentiteetti?
Opintojen alku on monelle aikaa, jolloin oma ajattelu muovautuu uusien vaikutteiden kautta – tätä kutsutaan sosiaalipsykologiassa uudelleensosiaalisoitumiseksi. Silloin ihminen omaksuu ympärillä olevilta, arvostamiltaan ihmisiltä uusia tapoja ajatella, nähdä maailmaa ja hahmottaa todellisuutta. Olemme silloin melko haavoittuvaisia ja imemme ympäristön uusia normeja ja odotuksia kuin pesusienet – sopeutuaksemme joukkoon. Muistan itsekin imeneeni vahvasti kunnioittamieni professorien, opettajien…
-
Yhteiskuntamme ohjaa hakemaan hyväksyntää muilta suoritusten kautta ja sen seurauksena emme opi koskaan hyväksymään itseämme
Yleinen hyväksyntä valinnoillesi, ajatuksillesi ja teoillesi kertoo vain vallitsevan kulttuurin yleisistä mielipiteistä, ei siitä, onko tekosi tai tapasi ajatella hyvä, paha, huono vai oivaltava. Meidät opetetaan koulusta asti hakemaan hyväksyntää muilta. Saadessamme palautetta suorituksistamme jäämme koukkuun palautteeseen, ja janomme tulla hyväksytyiksi kasvaa. Meihin rakennetun ulkopuolisen hyväksynnän koukun seurauksena saatamme lähteä aikuisenakin etsimään menestystä, kunniamainintoja ja…
-
Lasten mielenterveysongelmat ovat globaali epidemia, jonka pysäyttäminen on aikuisten vastuulla
Usa:ssa nuorten itsemurhat lisääntyivät 62% 14 vuoden aikana, ja aikuisten on otettava vastuu kehityksen pysäyttämiseksi Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on keskittynyt urallaan ymmärtämään tekijöitä, jotka ovat yhteiskunnasamme synnyttäneet ahdistuneen, masentuneen ja mielenterveysongelmista kärsivän sukupolven. Tuoreessa kirjassaan hän on löytänyt jälleen uuden näkökulman globaaliin mielenterveysepidemiaab: lapsuuden menettämisen. Haidt:in mukaan ihmisten sosialisoituminen ja kulttuuurin omaksuminen tapahtuu lapsuudessa leikin…
-
Kateus on motivaation ensiaste
Muutama kesä sitten selasin linkkaria ahdistuneena. Olin töissä marjatilalla, ja ”kaikki muut” näyttivät tekevän hienoa uraa jopa kansainvälisissä tehtävissä, joista olin pitkään haaveillut. Olin niin kateellinen, että ihan oksetti. Tunsin olevani luuseri, enkä uskonut pääseväni koskaan ”oman alan” töihin. Onneksi hieman helpotusta hetkeen toi, että ymmärsin suurimman osan nopeasti uralla edenneistä käyneen stadin eliittilukioita, joten…
-
Roskaaminen on noloa nuorilta ja täysin hyväksymätöntä aikuisilta
Kesällä puistoillessa on monesti yllättänyt roskien määrä, jonka kesäpäivän viettäjät saattavat taaksensa jättää. Roskien (myös tupakantumpit!!) heittäminen ja jättäminen maahan ovat tekoja, joista en voi olla pohtimatta näin toimivan henkilön arvostusta (tai sen puutetta) kanssaihmisiä, luontoa, eläimiä, lapsia ja kaupunkiympäristöä kohtaan. On kuitenkin yllättävää, kuinka moni tähän näyttää sortuvan. Ehkä kyse on laiskuudesta, huomaatattomuudesta tai…
-
Mikä susta tulee isona -kysymys rajoittaa ihmisen elämänmahdollisuuksia, ja on esimerkki yhteiskunnallisen kontrollin voimasta
”Mikä susta tulee isona?” Kysymys on monelle ensimmäisiä kysymyksiä, jotka muistaa itselle esitetyn. Kolmeakymppiä lähestyessä yhtä montaa kalvaa sisäinen ja kasvava ahdistus. Vastausta kysymykseen ei ole vieläkään löytynyt. Vikaa etsitään itsestä sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin koko kysymyksen ongelmallisuus. Ensinnäkin. Kuka on iso? Milloin on iso? Loppuuko isona oleminen kun jää eläkkeelle? Mitä sitten on? Ja…
-
Algoritmien yllyttämä epäinhimillinen tapa tehdä politiikkaa vie ilon politiikan seuraamisesta
Olen aikaisemmin, etenkin opintojen ajan, ollut todellinen vaalifani. Olen rakastanut pohtia ihmisten äänestyskäyttytymistä, puoluevalintoja, seurata keskusteluja ja ulostuloja. Edellisten vuosien aikana kiinnostus on kuitenkin laantunut – miksi? Olen huomannut, että yhä useammin tunnen kyllästymistä tapaan, jolla poliittista keskustelua käydään. Keskustelun tavat poikkeavat niistä arvoista, joita haluan elämääni sisällyttää ja joista imeä oppia. Keskusteluun eri tietolähteiden…
-
Juhlakausi ja hengettömien keskustelujen kuorma
Tiedätkö sen tunteen, kun olet koko pitkän työviikon kaivannut ihmisiä ja kavereita? Kun olet odottanut viikonloppua, jotta pääset vaihtamaan rauhassa ajatuksia? Kun sunnuntai aamuna heräät, ja koet olosi tyhjäksi – olet ollut illan juhlissa, jotka eivät tuntuneet täyttävän sosiaalista tarvettasi. Keskustelut eivät soljuneet, puhuit vain pinnallisista asioista etkä kokenut ymmärtäväsi keskustelukumppaneidesi maailmankuvaa ja kokemusmaailmaa sen…
-
Herkästi tuomitsevat moraalitulkinnat vääristävät mielikuviamme ihmisistä – sen sijaan ne kertovat jotain oleellista itsestämme
”Siis niin tyypillistä ajattelua niiltä, ne ei todellakaan ole ihmisten/ lasten/ eläinten/ luonnon (tms.) puolella” Moraalitulkinnoilla viitataan tilanteeseen, jossa ihminen tekee omista lähtökohdistaan oletuksia toisen moraalisista motiiveista sen sijaan, että kuulisi mitä toinen todella ajattelee ja miten hän ajatuksensa perustelee. Jos joku muu henkilö, kuin se mihin ”ajattelumalliin” olet tuominnut tämän ihmisen kuuluvan, ehdottaisi samaa…
-
Kiltin ihmisen voi olla vaikeaa luottaa muihin ihmisiin, sillä omia tunteitaan piilottamalla hän ei anna muille mahdollisuutta tuntea aitoa itseään
Mielenterveysviikkoon liittyen ajattelin kirjoittaa hieman henkilökohtaisemmasta aiheesta: yksinäisyyden tunteesta yhteisössä. Minut tunteville ihmisille olen todennäköisesti näyttänyt aina siltä, että minulla on paljon kavereita, ja että en ole todennäköisimpiä henkilöitä kokemaan yksinäisyyttä. Todellisuus on kuitenkin varsin toisenlainen. Olen ollut ajoittain hyvin yksinäinen, lapsesta lähtien. Olen ollut yksinäinen yhteisöissä, jonka myötä olen kokenut itseni perustavanlaatusesti vääränlaiseksi. ”Toivon,…
-
Nalkuttavan naisen ja marttyyriäidin stereotypiat ovat historiassa muodostuneiden selviytymiskeinojen lopputuotteita, joista naiset kollektiivisesti parantuvat
Moni meistä tunnistaa nalkuttavan naisen ja marttyyriäidin stereotypiat, sekä ”yllättävään” eroon päättyvät parisuhteet. Moni nainen myös tietää, että kriisien ja yllättävien erojen takana ei ole yksittäinen tiskivuori taikka pettymys vapaa-ajan vieton tapoihin- vaikka ilman toimivaa, vastavuoroiselle luottamukselle rakentuvaa kommunikaatiota tilanne saattaa siltä näyttäytyäkin parisuhteen toiselle osapuolelle. Sen sijaan taustalta saattaa usein löytyä pitkä sosiaalinen ja…
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Sosiologin päiväkirja 