Sosiologisen legendan, Michel Foucaultin, mukaan tieto on aina yhteydessä valtaan. Kun määritetään mitä on ”tieto”, määritellään myös ”totuus”. Tämän totuuden ulkopuolelle jäävät tavat ajatella leimataan hulluudeksi, epärationaalisuudeksi tai epätodeksi.

Nämä hyväksytyt totuudet määrittyvät diskursseissa, eli puhetavoissa, käsitteissä, aiheissa ja näkökulmissa, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa hyväksytään tai hylätään. Oleellista ei ole tietojen oikeellisuus, vaan se mikä on sen hetken yhteiskunnallisessa diskurssissa (puhetavassa) yleisesti hyväksytty tapa keskustella aiheesta.

Hyväksymisen ja hylkäämisen taustalta löytyy aina yhteiskunnalliseen vallankäyttöön, politiikkaan, ideologiaan, talouteen ja kasvatukseen liittyviä prosesseja. Diskursseja voidaan kuitenkin myös haastaa, ja joskus vastadiskurssi saattaa muovautua valtadiskurssiksi.

Focaultin mukaan moderneissa yhteiskunnissa tietoon kytkeytyvä valta toimii suostuttellen pakottamisen sijaan. Tietoa ei käytetä vain hallintaan, kontrolliin, alistamiseen ja pakottamiseen saaden ihmiset hahmotttamaan maailma tietyllä tavalla. Sen sijaan valtaa käytetään niin, että ihmiset toimivat omasta halustaan sen mekanismien mukaisesti.

Diskurssit määrittelevät miten puhumme ja miten on hyväksyttävää puhua esimerkiksi taloudesta, sosiaalietuuksista, päihderiippuvuuksista, vähemmistöistä, koulutuksesta ja kouluttautumattomuudesta, työttömyydestä, palkkaeroista, seksuaalisuudesta yms.

Focaultin ajatukset ovatkin mielenkiintoisia ja hedelmällisiä yhden kuin toisenkin ajankohtaisen yhteiskunnallisen ilmiön tarkasteluun, taikka vain omien arkisten toimien syvällisempään pohdiskeluun. Mitkä diskurssit ohjailevat mielipiteitäsi ja valintoja elämässäsi- ja mistä ne ovat peräisin?

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 15.2.2022.