Avainsana: yhteiskuntatutkimus
-
Mikä susta tulee isona -kysymys rajoittaa ihmisen elämänmahdollisuuksia, ja on esimerkki yhteiskunnallisen kontrollin voimasta
”Mikä susta tulee isona?” Kysymys on monelle ensimmäisiä kysymyksiä, jotka muistaa itselle esitetyn. Kolmeakymppiä lähestyessä yhtä montaa kalvaa sisäinen ja kasvava ahdistus. Vastausta kysymykseen ei ole vieläkään löytynyt. Vikaa etsitään itsestä sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin koko kysymyksen ongelmallisuus. Ensinnäkin. Kuka on iso? Milloin on iso? Loppuuko isona oleminen kun jää eläkkeelle? Mitä sitten on? Ja…
-
Oikeisto vie tällä herkellä läpi historiallisen suuria leikkauksia. Kaikki huomio on kuitenkin hybridisodasta huomiota hakevissa otsikoissa
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Amerikan tutkimuksen professori Russ Castronovo on avannut tuoreessa kirjassaan yhdysvaltojen turvallistetun yhteiskunnan ongelmia – kuinka aina uusilla uhkakuvilla tuotetaan kansa, joka on jatkuvasti peloissaan ja varuillaan: ”Vähän kuin olisi kylmä. Silloin kun on todella kylmä, ei huomiota pysty kiinnittämään mihinkään muuhun kuin mistä saa vaatteita. Heti kun on lämmin, aivoilla on…
-
Miksi kaupallinen media tekee kokonaiskuvan ymmärtämisestä vaikeampaa? Konfliktitilanteiden kärjistyessä kaupallisesta mediasta saattaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa
Chomsky on läpi uransa kritisoinut yhdysvaltalaisen median negatiivista roolia maan demokratialle, ja varoitellut länsimaita kaupallisen medialogiikan uhista. (Chomsky on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti) Seuraavat 5 filtteriä tekevät hänen mukaansa kaupalliseen logiikkaan nojaavista medioista jo lähtökohtaisestikin ongelmallisia: Yritysten, kuten kaupallisten mediatalojen, tavoite on saada voittoa. Näin ollen intressiksi muodostuu sellaisten…
-
Ahdistaako työelämä ja 8 tunnin oravanpyörä?
Ei hätää, et ole yksin. Itselleni tämä ahistus iski ensimmäisen kerran istuessani kaupan kassalla lukion päättymisen kynnyksellä – eihän tämä tätä voi olla? Päädyin australian kautta sosiologian pariin etsimään vastauksia ahdistukseeni. Tämän päivän työelämä on monelle kaukana siitä, mitä elämältään toivoisi. Kiristynyt tahti vie mehut ja vapaa-aika on pelkkää töihin valmistautumista. Ruuhkautuneet päiväkodit, yksilöiden väliseen…
-
Somevaikuttajilla on vastuu osallistavan keskustelun mahdollistamisesta
”Mikämeitävaivaa” podcastin Veikka Lahtinen pohti hiljattain sitä, kuinka vaikeaa vasemmistossa on välillä olla, koska ihmiset ovat peloissaan, ehdottomia ja vetävät rajoja ajattelun sijaan. Itselläni kesti monta vuotta ja miltei maisterin paperit, ennen kuin uskalsin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun blogissani. Minä, yhteiskuntatieteiden maisteri, pelkäsin todella, että hyvää edistäessäni joudun hyökkäyksen kohteeksi väärien sanavalintojeni tai yhden näkökulman nostamisen…
-
Somepolitiikka on merkittävä poliittisen osallistumisen muoto
Elämme maailmassa, jossa meidän jokaisen somekäyttäytyminen: kommentit, jaot ja tykkäykset, muuttavat maailmaa. Tutkijoiden kirjoittamassa ”Öyhokratia” kirjassa kerrotaan, kuinka kansan (ja trollien) somekäyttäytymisellä on todella konkreettisia vaikutuksia politiittisiin päätöksiin tänä päivänä. Somessa heränneet haloot tuottavat tilanteita joissa poliitikot saattavat välttää tiettyjen aiheiden nostamista esiin poliittiseen päätöksentekoon somekohun pelossa, tai päinvastoin asioita voidaan nostaa esiin somesta nousseen…
-
Yhteiskunnallinen keskustelumme kaipaa väärässä olemisen normalisointia, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Jokainen meistä on varmasti tiennyt joskus olevansa väärässä, mutta jatkanut puolustautumista. Moni meistä muistaa myös kuinka hyvältä väärässä olemisen myöntäminen tuntui. Kypsältä, armolliselta ja helpottavalta – haavoittuvaisuuden osoittamisesta tulikin hyvä olo! Pelkäämme olla väärässä, sillä pelkäämme tulevamme torjutuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on eräs yleisimpiä tunnelukkojamme, ja näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielummin pystytämme muurit ajatustemme…
-
Miksi puhua extremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on…
-
Sisäistetty huorahäpeä ei hyödytä ketään
”Mikä on sun bodycount?” Vaikka kysymys on naiselle ja miehelle sama on vastausten määrä ensimmäiselle varsin paljon rajatumpi. On surullista, että naisten seksuaalisuutta ja seksuaalista käyttäytymistä rajoitetetaan edelleen paitsi miesten, myös naisten itsensä toimesta – toisiaan kohtaan. Yhtä lailla miesten kanssa me naisetkin osallistumme tai vähintään olemme osallistuneet ”promiscuousin” käyttäytymisen päivittelyyn. Ehkäpä noissa hetkissä olemme…
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
Mitä lapsuuden harrastukset paljastavat yhteiskunnan vaatimuksista ja mielenterveyden haasteista?
”Muistan kun lapsena aina vihasin mennä kisoihin. Mua ahdisti se, että kaikkiin harrastuksiin liittyi aina joku kilpailu tai esitys. Ei voinut vaan nauttia siitä tekemisestä” ystäväni muisteli hiljattain.. …Ja oivalsi jotain oleellista harrastuskulttuurista johon lapset yhteiskunnassamme kasvavat. Harrastuksilla on tunnistettu olevan monenmoisia positiivisia vaikutuksia muunmuassa itsetunnolle, itsekurille ja vuorovaikutustaidoille. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. On…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Eksistentiaalinen kriisi valmistumisen jälkeen? Et ole yksin
”Tuntuu, et sitä omaa tilannnetta alkaa heti yliselittämään ihan vieraille ihmisille. Et miten tää ei oo pitkäaikanen duuni, en koe sitä omaksi, millanen ihminen ylipäätään oon, mitä toivon työltä yms. Miks en voi vaan todeta et oon nyt tässä työssä ja se siitä”, pohti ystäväni turhautuneena. Opintojen aikaan ihminen on ikään kuin suojassa- tietää mitä…
-
Miksi vaadimme itseltämme ja muilta täydellisyyttä?
Miksi mikään ei tunnu riittävän itselle, yhteiskunnalle tai muille ihmisille? Miksi länsimaihin on levinnyt riittämättömyyden tunteen pandemia? Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta kolme perfektionismin elementtiä: 1. Itseen kohdistunut perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus itseään kohtaan. Ihmiset asettavat todella korkeita vaatimuksia itselleen ja tavoittelevat moitteettomuutta ja täydellisyyttä. 2. Sosiaalinen perfektionismi, eli täydellisyyden vaatimus ympäristöltä. Elämme sosiaalisessa ympäristössä,…
-
Yksinäisyys on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muoto
”Mä en toivois tätä tunnetta pahimmalle vihollisellekaan. Kuristaa kuinka yksinäiseksi tunnen oloni” kirjoitin päiväkirjaani aikanaan. Yksinäisyyden myöntäminen on häpeällistä ja stigmatisoivaa. Koin sen olevan sitä etenkin ihmisenä, jolla on ollut kavereita. Minun ei pitäisi kokea yksinäisyyttä. Tutkimuksessa on erotettu toisistaan sosiaalinen (ei sosiaalisia suhteita) ja emotionaalinen yksinäisyys (koettu ulkopuolisuus sosiaalisista suhteista huolimatta). Mitä enemmän on…
-
Ryhmäajattelun vaarat ja ennaltaehkäisy
Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että muutut ryhmässä liikaa muiden kaltaiseksi? Ehkä olet ryhmässä näyttänyt olleesi samaa mieltä asioista, ja kotona huomannut, ettet ollutkaan? Tai että olet tiennyt oman eriävän mielipiteesi, muttet koe voineesi ilmaista sitä ääneen ryhmän keskuudessa? Ilmiötä voi hahmottaa Irvin Janisin sosiaalipsykologisen termin ”ryhmäajattelu” avulla. Ryhmäajattelua syntyy tilanteissa, joissa on korkea paine…
-
Miten marginaalissa olevia ääniä tulisi lähestyä?
Ivaa ja pilkkaa. Ylenkatsetta ja halveksumista. Hihhulit ja foliohatut. Mikäli ajattelet valtaväestöstä poikkeavasti, ei valtaväestön ajattelutapaa mukailevaa tietoa ole tehty kovin helposti saavutettavaksi. Et ole tervetullut tiedon piiriin, sillä huomaat samantien olevasi pilkan uhri. Luontainen reaktio on vetäytyä ja kiintyä entistä vahvemmmin omaan ajattelutapaansa: ”Minkä takia yrittäisin ymmärtää heitä, jolleivät hekään ole valmiita tulemaan vastaan…
-
Globaali uutisointi luo toivottomuuden pinon, mitä tehdä?
Mielenosoitus, pakolaisleiri, terrorismi, lqpsityövoima, sota, vesipula… Jos iltaisin haluaa saada sykkeet nousemaan ja kurkkua kutittava kuristuksen aikaan, on uutisten katsominen loistava vaihtoehto. Maailma globalisoituu ja viestintävälineet saavuttavat yhä suuremman joukon. Informaation määrä kasvaa ja viestinnän nopeus kiihtyy somealustojen kirittäessä mediatalojen uutistuotantoa. Nopeutuvassa syklissä uutisissa pinnalle nousevat suurimmat ongelmat ja raadollisimmat tarinat, jotka maailmankolkista löytyvät –…
-
Kognitiivisten harhojen muovaama maailmankuva
”Ajattelinpa jotenkin laiskasti. Tämä ei tunnu ihan täysin tyydyttävältä argumentilta, jotain jäi hampaankoloon. Toisaalta en nyt jaksaisi työstää ajatusprosessia eteenpäinkään. Tämä olkoon mielipiteeni toistaiseksi jollei joku tule sitä haastamaan tai kerro minulle lisää aiheesta…” Meidän kaikkien ajattelun taustalta löytyy kognitiivisia harhoja, jotka vaikuttavat elämäämme monin eri tavoin: mielipiteiden muodostumiseen, argumentointiin, suhtautumiseen muihin ihmisiin, poliittiseen päätöksentekoon……
-
Ryhmien välisten jännitteiden synty ja ennaltaehkäisyn merkitys
Istuin bussissa ja kuulin nuorisoporukan valittavan, kuinka paikalliselle uimarannalle ei ole enää kiva mennä. Aikaisemmin siellä oli mahtunut pelaamaan lentistä, mutta nyt maahanmuuttaneiksi heidän indentifioimansa porukat olivat vallanneet kentän hyvin pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Aikaisemmin kentän käyttö oli perustunut kirjoittamattomiin sääntöihin; tultiin omalla porukalla, pelattiin pelit ja jatkettiin omille rantaspoteille. Nyt kentälle saavuttiin rantakamojen kanssa ja…
Sosiologin päiväkirja 