Avainsana: sosiaalipsykologia
-
Miksi milleniaalit saattavat jäädä koukkuun mielensä optimointiin?
Uusliberalistisen perfektionismin ja terapiakulttuurin ansat Ostin Tunne lukkosi -kirjan vuonna 2016. Se oli ensimmäinen ostamani self help -kirja. Olin alkanut kärsimään edellisenä vuonna ahdistuksesta, masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Minussa oli pakko olla jotain vikaa. Niin aloitin projektin nimeltä itsensä kehittäminen – ja sillä tiellä olen edelleen. Monelle milleniaalille tämä on jaettu tarina. Sukupolveni on…
-
Miksi keskustelu voi olla hankalaa, jos toisella – tai sinulla – on vahva ryhmäidentiteetti?
Opintojen alku on monelle aikaa, jolloin oma ajattelu muovautuu uusien vaikutteiden kautta – tätä kutsutaan sosiaalipsykologiassa uudelleensosiaalisoitumiseksi. Silloin ihminen omaksuu ympärillä olevilta, arvostamiltaan ihmisiltä uusia tapoja ajatella, nähdä maailmaa ja hahmottaa todellisuutta. Olemme silloin melko haavoittuvaisia ja imemme ympäristön uusia normeja ja odotuksia kuin pesusienet – sopeutuaksemme joukkoon. Muistan itsekin imeneeni vahvasti kunnioittamieni professorien, opettajien…
-
Lasten mielenterveysongelmat ovat globaali epidemia, jonka pysäyttäminen on aikuisten vastuulla
Usa:ssa nuorten itsemurhat lisääntyivät 62% 14 vuoden aikana, ja aikuisten on otettava vastuu kehityksen pysäyttämiseksi Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on keskittynyt urallaan ymmärtämään tekijöitä, jotka ovat yhteiskunnasamme synnyttäneet ahdistuneen, masentuneen ja mielenterveysongelmista kärsivän sukupolven. Tuoreessa kirjassaan hän on löytänyt jälleen uuden näkökulman globaaliin mielenterveysepidemiaab: lapsuuden menettämisen. Haidt:in mukaan ihmisten sosialisoituminen ja kulttuuurin omaksuminen tapahtuu lapsuudessa leikin…
-
Lamaannuttavatko someprofiilit identiteetin kehityksen? Someprofilin riskit pohdituttavat sen isovelimaisen ajattelun hallitsemisen näkökulmasta
Sosiaalisen median somekupla on herättänyt minussa kasvavissa määrin ahdistusta kuluneena talvena. Olen pohtinut paljon sitä, kuinka ne keiden postaukset minulle eniten näkyvät, määrittävät alitajuisesti sitä, mistä ajattelen olevan suotavaa kirjoittaa ja mistä näkökulmista. Minua on alkanut pelottamaan, että tiedostamattani rajaan ajatteluani somekuplaani sopivaksi, ja samalla heikennän kykyäni ajatella ja kirjoittaa kriittisesti. Eniten epämukavuutta on kuitenkin…
-
Miksi ostamme asioita joita emme tarvitse? Ja keinoja ennaltaehkäisyyn
Elämme maailmassa, jossa arkemme pyörii ostamisen ympärillä. Tirehtööreinä toimivat johtavat markkinointipsykologit ja ihmistieteilijät, joiden työn tavoite on saada meidät ostamaan mahdollisimman paljon. Suojataksemme itsemme ja rahamme, meidän onkin tärkeää olla perillä siitä kuinka aivomme on ohjelmoitu toimimaan. Eräs näistä on Dideron -vaikutus. Dideron -efekti perustuu ajatukselle, että uuden tuotteen ostaminen johtaa aina uusien tuotteiden ostamiseen. …
-
”Kävin vähän saastuttamassa, mutta olihan se hauskaa” – Kognitiivinen dissonanssi ja lentomatkailu
Virtahepo olohuoneessa. Näinkin voisi kuvailla tunnelmaa keskiluokalle ennen niin turvallisen keskustelunaiheen, lentomatkailun ympärillä. ”Ollaan käyty tänä vuonna jo muutamalla reissulla, kerran kun pääsi”, varakas tuttavani kuiskaa minulle vaivihkaa, hieman häpeillen. Matkailusta keskusteleminen ei ole enää entisellään. Sen tunnustaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä paluuta entiseen ei enää ole. Kognitiivisen dissonanssin teoria perustuu ajatukseen, että ihminen pyrkii…
-
Calloutin mekanismi ja ansan varominen
Muistatteko pienenä lapsena turhautumisen, mikäli joku meni kantelemaan aikuiselle leikistä, ja väritti oman osansa tarinasta viattomaksi? Tässä vaiheessa tuntui enää turhalta selittää asioiden kulkua ja tilanteen taustoja- vaihtoehtona oli vain anteeksipyyntö. Samaa periaatetta myötäilee myös cancel- kulttuuurin toimintamalli, jossa anteeksipyynnöt eivät kuitenkaan usein riitä, kun ihmisen tai instituution maine on jo lopullisesti tuhottu. Yleisö on…
Sosiologin päiväkirja 