Avainsana: media
-
Algoritmien yllyttämä epäinhimillinen tapa tehdä politiikkaa vie ilon politiikan seuraamisesta
Olen aikaisemmin, etenkin opintojen ajan, ollut todellinen vaalifani. Olen rakastanut pohtia ihmisten äänestyskäyttytymistä, puoluevalintoja, seurata keskusteluja ja ulostuloja. Edellisten vuosien aikana kiinnostus on kuitenkin laantunut – miksi? Olen huomannut, että yhä useammin tunnen kyllästymistä tapaan, jolla poliittista keskustelua käydään. Keskustelun tavat poikkeavat niistä arvoista, joita haluan elämääni sisällyttää ja joista imeä oppia. Keskusteluun eri tietolähteiden…
-
Oikeisto vie tällä herkellä läpi historiallisen suuria leikkauksia. Kaikki huomio on kuitenkin hybridisodasta huomiota hakevissa otsikoissa
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Amerikan tutkimuksen professori Russ Castronovo on avannut tuoreessa kirjassaan yhdysvaltojen turvallistetun yhteiskunnan ongelmia – kuinka aina uusilla uhkakuvilla tuotetaan kansa, joka on jatkuvasti peloissaan ja varuillaan: ”Vähän kuin olisi kylmä. Silloin kun on todella kylmä, ei huomiota pysty kiinnittämään mihinkään muuhun kuin mistä saa vaatteita. Heti kun on lämmin, aivoilla on…
-
Miksi kaupallinen media tekee kokonaiskuvan ymmärtämisestä vaikeampaa? Konfliktitilanteiden kärjistyessä kaupallisesta mediasta saattaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa
Chomsky on läpi uransa kritisoinut yhdysvaltalaisen median negatiivista roolia maan demokratialle, ja varoitellut länsimaita kaupallisen medialogiikan uhista. (Chomsky on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti) Seuraavat 5 filtteriä tekevät hänen mukaansa kaupalliseen logiikkaan nojaavista medioista jo lähtökohtaisestikin ongelmallisia: Yritysten, kuten kaupallisten mediatalojen, tavoite on saada voittoa. Näin ollen intressiksi muodostuu sellaisten…
-
Miksi puhua extremismistä terrorismin sijaan?
Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on…
-
Globaali uutisointi luo toivottomuuden pinon, mitä tehdä?
Mielenosoitus, pakolaisleiri, terrorismi, lqpsityövoima, sota, vesipula… Jos iltaisin haluaa saada sykkeet nousemaan ja kurkkua kutittava kuristuksen aikaan, on uutisten katsominen loistava vaihtoehto. Maailma globalisoituu ja viestintävälineet saavuttavat yhä suuremman joukon. Informaation määrä kasvaa ja viestinnän nopeus kiihtyy somealustojen kirittäessä mediatalojen uutistuotantoa. Nopeutuvassa syklissä uutisissa pinnalle nousevat suurimmat ongelmat ja raadollisimmat tarinat, jotka maailmankolkista löytyvät –…
-
Luottamus on toimivan yhteiskunnan liima, jota stigmatisointi ja ulos sulkeminen rapauttavat
Suomessa luottamus yhteiskunnan instituutioihin on vakaata ja melko korkealla tasolla. Luottamukseen vaikuttaa mm. Tiedotusvälineiden välittämä kuva ja instituutioiden toiminta. Matala luottamus mediaan on yhteydessä matalampaan luottamukseen poliittista järjestelmää ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Suomessa parempituloiset ja korkeasti koulutetut luottavat mediaan pienituloisia ja matalasti koulutettuja enemmän. Lisäksi heikommin toimeentulevat kokevat harvemmin instituutioiden toimivan ihmisten hyväksi. Tuoreen tutkimuksen…
-
Miten yleiset totuudet syntyvät
Sosiologisen legendan, Michel Foucaultin, mukaan tieto on aina yhteydessä valtaan. Kun määritetään mitä on ”tieto”, määritellään myös ”totuus”. Tämän totuuden ulkopuolelle jäävät tavat ajatella leimataan hulluudeksi, epärationaalisuudeksi tai epätodeksi. Nämä hyväksytyt totuudet määrittyvät diskursseissa, eli puhetavoissa, käsitteissä, aiheissa ja näkökulmissa, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa hyväksytään tai hylätään. Oleellista ei ole tietojen oikeellisuus, vaan se mikä on…
-
Massavalvonta ja marginalisaatio
Vietämme suuren siivun päivästämme digiteknologioita käyttäen, jättäen jatkuvasti datajälkiä. Nykyinen elämäntapamme mahdollistaa paitsi jatkuvan globaalin ylirajaisen valvonnan ja tarkkailun, myös tuottaa jatkuvaa bigdataa yritysten, pankkien ja hallinnon käyttöön. Algoritmien muovaaman maailmankuvan verhon taakse on kuitenkin hankalaa nähdä, sillä olemme jo niin tottuneita vallitsevaan tilanteeseen. Ongelmat ovat syvemmällä, kuin viattoman näköiset kohdennetut mainokset antavat olettaa. Sosiologi…
-
Yleisödemokratia ja politiikan medioituminen
Suomen demokratian kehittymisen vaiheet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1) Varhainen parlamentaarinen demokratia 2) Puoluevetoinen demokratia sekä 3) Yleisödemokratia Yleisödemokratialle tyypillistä on median merkittävä rooli mielipiteenmuodostuksessa.Yhteiskuntaamme eivät enää määritä vahvat jaottelut vasemmiston ja porvariston välillä, vaan tilalle on muodostunut tietynlainen vaihtoehdottomuus. Puolueet vaikuttavat samankaltaisilta ilmastoon, maahanmuuttoon, leikkauksiin tai EU:hun liittyvien kysymysten suhteen, mikä on luonut tilaa…
-
Mitä on sosiologia?
Usein vastaan, että me tutkitaan niitä asioita, joista kuulit aamu-uutisissa puhuttavan. Sosiologia on niin laaja yhteiskuntatieteellinen ala, että sitä on vaikea selittää yhdellä tai kahdellakaan lauseella.Sosiologiassa tutkitaan ryhmiä ja yhteisöjä, ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä. Kulttuureja, ilmiöitä, muoteja, asenteita, arvoja, moraalia, valintoja, mahdollisuuksia… ja paljon muuta!Ytimessä on kuitenkin ajatus, että yksilökeskeisen näkökulman sijaan pyritään ihmisen ja…
Sosiologin päiväkirja 