Avainsana: keskustelukulttuuri
-
Algoritmien yllyttämä epäinhimillinen tapa tehdä politiikkaa vie ilon politiikan seuraamisesta
Olen aikaisemmin, etenkin opintojen ajan, ollut todellinen vaalifani. Olen rakastanut pohtia ihmisten äänestyskäyttytymistä, puoluevalintoja, seurata keskusteluja ja ulostuloja. Edellisten vuosien aikana kiinnostus on kuitenkin laantunut – miksi? Olen huomannut, että yhä useammin tunnen kyllästymistä tapaan, jolla poliittista keskustelua käydään. Keskustelun tavat poikkeavat niistä arvoista, joita haluan elämääni sisällyttää ja joista imeä oppia. Keskusteluun eri tietolähteiden…
-
Herkästi tuomitsevat moraalitulkinnat vääristävät mielikuviamme ihmisistä – sen sijaan ne kertovat jotain oleellista itsestämme
”Siis niin tyypillistä ajattelua niiltä, ne ei todellakaan ole ihmisten/ lasten/ eläinten/ luonnon (tms.) puolella” Moraalitulkinnoilla viitataan tilanteeseen, jossa ihminen tekee omista lähtökohdistaan oletuksia toisen moraalisista motiiveista sen sijaan, että kuulisi mitä toinen todella ajattelee ja miten hän ajatuksensa perustelee. Jos joku muu henkilö, kuin se mihin ”ajattelumalliin” olet tuominnut tämän ihmisen kuuluvan, ehdottaisi samaa…
-
Somevaikuttajilla on vastuu osallistavan keskustelun mahdollistamisesta
”Mikämeitävaivaa” podcastin Veikka Lahtinen pohti hiljattain sitä, kuinka vaikeaa vasemmistossa on välillä olla, koska ihmiset ovat peloissaan, ehdottomia ja vetävät rajoja ajattelun sijaan. Itselläni kesti monta vuotta ja miltei maisterin paperit, ennen kuin uskalsin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun blogissani. Minä, yhteiskuntatieteiden maisteri, pelkäsin todella, että hyvää edistäessäni joudun hyökkäyksen kohteeksi väärien sanavalintojeni tai yhden näkökulman nostamisen…
-
Yhteiskunnallinen keskustelumme kaipaa väärässä olemisen normalisointia, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Jokainen meistä on varmasti tiennyt joskus olevansa väärässä, mutta jatkanut puolustautumista. Moni meistä muistaa myös kuinka hyvältä väärässä olemisen myöntäminen tuntui. Kypsältä, armolliselta ja helpottavalta – haavoittuvaisuuden osoittamisesta tulikin hyvä olo! Pelkäämme olla väärässä, sillä pelkäämme tulevamme torjutuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on eräs yleisimpiä tunnelukkojamme, ja näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mielummin pystytämme muurit ajatustemme…
-
Mitä tehdä kun keskustelunaihe menee tunteisiin?
Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin? Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️ Affektiivisella…
-
Perussuomalaiset Halla-Ahon jälkeen
Riikka Purran kirjoitukset ovat tuoneet koko kansan tietoisuuteen pohjan, jolle PS puoluejohto on vuoden 2017 jälkeen rakentunut. Kommentteja ei voida nähdä ”vihaisina ja vanhoina kirjoitteluina”, sillä koko Purran kannatus puolueessa perustuu kommenteissa esiintyvälle arvomaailmalle. Onkin poliittisen pelin ja viestinnän roolin tuntevalta Purralta äänestäjien aliarvioimista todeta, että kirjoitukset ovat vanhoja eikä hän enää ajattele samalla tavalla.…
-
Identiteettipolitiikan mekanismi
Suuri osa meistä on ollut tilanteessa, jossa ’vastapuolen’ argumentit turhauttavat ja saavat hermot kiristymään- tästä on turha edes jatkaa keskustelua… miksi poliittisista aiheista keskustelemisesta on tullut niin vakavaa, joskus jopa ystävyys ja sukulaisuussuhteita haavoittavaa? Filosofi ja poliittisen taloustieteen tutkija Francis Fukuyama on avannut teoksessaan ”Identiteetti” identiteettipolitiikan syntymekanismeja ja seurauksia. 1900- luvun politiinen jako määrittyi pitkälti…
-
Ryhmien välisten jännitteiden synty ja ennaltaehkäisyn merkitys
Istuin bussissa ja kuulin nuorisoporukan valittavan, kuinka paikalliselle uimarannalle ei ole enää kiva mennä. Aikaisemmin siellä oli mahtunut pelaamaan lentistä, mutta nyt maahanmuuttaneiksi heidän indentifioimansa porukat olivat vallanneet kentän hyvin pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Aikaisemmin kentän käyttö oli perustunut kirjoittamattomiin sääntöihin; tultiin omalla porukalla, pelattiin pelit ja jatkettiin omille rantaspoteille. Nyt kentälle saavuttiin rantakamojen kanssa ja…
-
Mitä on yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatio ja miksi sen ennaltaehkäisemisellä on merkitystä?
Yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnallinen keskustelu jakautuu ääripäihin. Vahvojen mielipiteiden leirit sementoituvat määrittämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Esimerkkejä polarisoituneista keskustelunaiheista ovat mm. maahanmuuttokeskustelu, ilmastonmuutos, rokotteet, ananas pizzassa… Filosofi Brandt Brandsman mukaan polarisaation taustalta löytyy kolme peruslakia:1. Me ja ne- ajattelun muodostuminen mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi.2. Identiteettipuheella ryhmittäminen toimii bensana jakautumiselle. Tästä esimerkkinä maahanmuuttokeskustelun osapuolet…
-
Hiljaisuus on hyve
Yliopisto- opinnot aloittaessani ensimmäinen oppimani asia oli kyky olla hiljaa. Olin kasvanut porukassa, jossa puheenvuoron sai usein puhumalla päälle, ja yliopistossa päädyin samankaltaiseen ympäristöön- osaksi ’kanalaumaa’. Joku oli aina täyttänyt hiljaiset aukot, jos ei täyttänyt, avasin suuni. Ensimmäisessä lukupiiriryhmässä tuntui, että vain minä ja ystävämme puhuimme- kahden koulukaverimme ollessa hiljaa. ”He ovat varmaan vain hiljaisia.”…
Sosiologin päiväkirja 