Olen sosiologi, viestinnän ammattilainen ja dialogitaitojen kouluttaja. Uskon, että sosiaalinen hyvinvointi syntyy kyvystä kohdata sekä itsensä että toiset rakentavasti, kunnioittavasti ja läsnäolevasti. Kirjoittajana ja kouluttajana yhdistän yhteiskunta- ja ihmistieteellisen ymmärryksen omiin kokemuksiini mielenterveyden haasteista, yhteyttä vahvistavien vuorovaikutustaitojen harjoittelusta sekä henkisestä kasvusta.
Puhun, kirjoitan ja koulutan, jotta meillä jokaisella olisi mahdollisuus rakentaa yhteisöjä, jotka vahvistavat yhteyden kokemusta. Ota yhteyttä, jos kaipaat sosiologin näkökulmaa mediasisältöösi tai uudenlaista tapaa luoda yhteyttä yhteisössäsi.
UUSIMMAT KIRJOITUKSET
-
Globaali uutisointi luo toivottomuuden pinon, mitä tehdä?
Mielenosoitus, pakolaisleiri, terrorismi, lqpsityövoima, sota, vesipula… Jos iltaisin haluaa saada sykkeet nousemaan ja kurkkua kutittava kuristuksen aikaan, on uutisten katsominen loistava vaihtoehto. Maailma globalisoituu ja viestintävälineet saavuttavat yhä suuremman joukon. Informaation määrä kasvaa ja viestinnän nopeus kiihtyy somealustojen kirittäessä mediatalojen uutistuotantoa. Nopeutuvassa syklissä uutisissa pinnalle nousevat suurimmat ongelmat ja raadollisimmat tarinat, jotka maailmankolkista löytyvät –
-
Luottamus on toimivan yhteiskunnan liima, jota stigmatisointi ja ulos sulkeminen rapauttavat
Suomessa luottamus yhteiskunnan instituutioihin on vakaata ja melko korkealla tasolla. Luottamukseen vaikuttaa mm. Tiedotusvälineiden välittämä kuva ja instituutioiden toiminta. Matala luottamus mediaan on yhteydessä matalampaan luottamukseen poliittista järjestelmää ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Suomessa parempituloiset ja korkeasti koulutetut luottavat mediaan pienituloisia ja matalasti koulutettuja enemmän. Lisäksi heikommin toimeentulevat kokevat harvemmin instituutioiden toimivan ihmisten hyväksi. Tuoreen tutkimuksen
-
Kognitiivisten harhojen muovaama maailmankuva
”Ajattelinpa jotenkin laiskasti. Tämä ei tunnu ihan täysin tyydyttävältä argumentilta, jotain jäi hampaankoloon. Toisaalta en nyt jaksaisi työstää ajatusprosessia eteenpäinkään. Tämä olkoon mielipiteeni toistaiseksi jollei joku tule sitä haastamaan tai kerro minulle lisää aiheesta…” Meidän kaikkien ajattelun taustalta löytyy kognitiivisia harhoja, jotka vaikuttavat elämäämme monin eri tavoin: mielipiteiden muodostumiseen, argumentointiin, suhtautumiseen muihin ihmisiin, poliittiseen päätöksentekoon…
-
Ryhmien välisten jännitteiden synty ja ennaltaehkäisyn merkitys
Istuin bussissa ja kuulin nuorisoporukan valittavan, kuinka paikalliselle uimarannalle ei ole enää kiva mennä. Aikaisemmin siellä oli mahtunut pelaamaan lentistä, mutta nyt maahanmuuttaneiksi heidän indentifioimansa porukat olivat vallanneet kentän hyvin pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Aikaisemmin kentän käyttö oli perustunut kirjoittamattomiin sääntöihin; tultiin omalla porukalla, pelattiin pelit ja jatkettiin omille rantaspoteille. Nyt kentälle saavuttiin rantakamojen kanssa ja
-
Mitä on yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatio ja miksi sen ennaltaehkäisemisellä on merkitystä?
Yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnallinen keskustelu jakautuu ääripäihin. Vahvojen mielipiteiden leirit sementoituvat määrittämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Esimerkkejä polarisoituneista keskustelunaiheista ovat mm. maahanmuuttokeskustelu, ilmastonmuutos, rokotteet, ananas pizzassa… Filosofi Brandt Brandsman mukaan polarisaation taustalta löytyy kolme peruslakia:1. Me ja ne- ajattelun muodostuminen mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi.2. Identiteettipuheella ryhmittäminen toimii bensana jakautumiselle. Tästä esimerkkinä maahanmuuttokeskustelun osapuolet
-
”Kävin vähän saastuttamassa, mutta olihan se hauskaa” – Kognitiivinen dissonanssi ja lentomatkailu
Virtahepo olohuoneessa. Näinkin voisi kuvailla tunnelmaa keskiluokalle ennen niin turvallisen keskustelunaiheen, lentomatkailun ympärillä. ”Ollaan käyty tänä vuonna jo muutamalla reissulla, kerran kun pääsi”, varakas tuttavani kuiskaa minulle vaivihkaa, hieman häpeillen. Matkailusta keskusteleminen ei ole enää entisellään. Sen tunnustaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä paluuta entiseen ei enää ole. Kognitiivisen dissonanssin teoria perustuu ajatukseen, että ihminen pyrkii
Sosiologin päiväkirja 