Olemme siirtyneet yhteiskuntana 1990-luvun koulutuspoliittisten päätösten seurauksena kohti yksilöä, yksilöiden välistä kilpailua korostavaa ja yrittäjyyteen kannustavaa kansalaisuutta. Yrittäjäyhteiskuntaa.

Sosisologiassa ilmiötä on pyritty avaamaan “yrittäjäminuuden” termillä. Sillä viitataan hallintaan, jossa kulttuurisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti tuotetaan tietynlaisia kansalaisia. Uusliberalistisessa hallinnassa yksilöltä vaaditaan itsenäisyyttä, joustavuutta ja vastuuntuntoa erona modernin palkkatyöläisyyden vaatimuksiin, kuten vaatimattomuuteen, kurinalaisuuteen ja sopeutumiseen.

Samanaikaisesti yksilön vastuun kasvaessa valtion turvaverkot ovat heikentyneet. Uusliberalististen poliittisten päätösten myötä valtion tarjoamia palveluja on jatkuvasti heikennetty ja vastuuta on siirretty yksilölle.

Uusliberalistisen ihanteen mukaan yksilö kontribuoi parhaiten yhteiskuntaan toteuttaessaan itseään – esimerkiksi yrittäjänä. 

Meritokraattisen ajattelutavan mukaan yksilön menestys taas on kiinni yksilön älystä ja itse ansaituista saavutuksista; darwinistisessa kilpailussa menestyjät palkitaan. 

Vastaus epäonnistumisiin löytyy peilistä rakenteiden ja lähtökohtien sijaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että aikamme, jossa vaatimus yrittäjäkansalaisen mielenmaisemalle ja korostunut yksilön vastuu itsestään yhdistetään heikkentyviin julkisiin palveluihin ja turvaverkkoihin synnyttää helposti   valtavan paineen ja häpeän epäonnistumisen kohdalla.

Epäonnistuminen näet tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia paitsi taloudellisesti, myös yksilön omanarvontunnolle maailmassa, jossa menestyksen nähdään olevan vain itsestä kiinni. 

Yrittäjäyhteiskunnassamme on tärkeää muistaa, että on ihan ok jos yrittäjäminuuden raamit eivät täyty, ja jollei yrittäjänä saavuta tavoitteitaan.

Suomalaisten arjessa vaatimukset yksilön elämänpaletin hallitsemiselle ovat valtavan korkeat. 

Siksi pieni lohdun sana: 

Yrittäjäminuus, joka suosii tietynlaisia moderneja ja yksilökeskeisiä piirteitä, ei todellisuudessa ole kokoelma yksilön piirteitä. Se on yhteiskunnan instituutioissa, kuten vallitsevassa koulutusjärjestelmässä, luotu toimintapa jossa yrittäjämaista elämäntapaa tarjotaan moraalisesti oikeaoppisena hyvän elämän mallina. 

Eli meidän luoma tapa rakentaa yhteiskuntaa, ei ihmisyyden, ihmisarvon tai vahvuuksiesi mitta 🩷