Pekka Haaviston koulutustason kommentointi on yllättänyt minut, sillä se kuulostaa korvaani hyvin elitistiseltä. En ollut itse harkinnutkaan korkeakoulutukseen hakeutumista ennen 21 ikävuotta. Myös siksi aihe osuu lähelle sydäntä.

Päästyäni kouluun ymmärsin, että korkeakoulussa opetellaan lukemaan, kirjoittamaan ja esiintymään keskiluokan odottamilla, akateemisesti sivistyneillä sanoilla ja puhetavoilla. 

Ymmärsin, että ne fiksut ystäväni, joiden kanssa olin aina keskustellut yhteiskunnnan ilmiöistä moninäkökulmaisesti, mutta jotka eivät lähteneet yliopistoon, eivät tule todennäköisesti saamaan sanoilleen samaa painoarvoa kuin minulla tulee olemaan. Eivät, vaikka heidän ajatuksena olisivat kuinka fiksuja, oivaltavia ja kriittisen kyseenalaistavia.

Se on tehnyt minut surulliseksi. 

Korkeakoulumatkallani olen tavannut valtavasti älykkäitä ja kunnianhimoisia ihmisiä – ja ihan yhtä lailla kapeakatseisia ja ongelmien moninäkökulmaisen luonteen hahmottamiseen kykenemättömiä – ulkoa opettelijoita ja helppojen noppien metsästäjiä – omalle asemalleen sokeita ja tarjotulle mahdollisuudelle ajattelunsa kehittämiseen kiittämättömiä. 

Usein korkeakoulutuksen ulkopuolelta tulevien kavereiden kanssa keskustelut ovat edelleen mielenkiintoisimpia – höpötellään ihminen ihmiselle, asioista asioina – kenelläkään ei ole noussut päähän mikään, mitä jo yliopiston tervetuliaisseremonioissa aletaan iskostamaan: valitut, viisaat ja yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajat. 

Olisin kenen tahansa presidenttiehdokkaan kohdalla asiasta samaa mieltä: mielestäni on fantastista, että korkeakoulutuspaineiden musertamassa ajassamme voimme suomessa osoittaa, että kovalla työllä ja sitoutumisella tavoitteisiin on mahdollista toteuttaa unelmiaan. Vaikka reitti kohti unelmia ei seuraisi annettua polkua.

Se, että on lukenut tietyt systeemin odottamat kirjat ja kirjoittanut niistä tekstejä ei tee ihmisestä sen fiksumpaa. Sen sijaan avarakatseisuus uudelle tiedolle, kyky reflektoida omaa ajatteluaan ja puolueellisuuksiaan sekä harkitsevuus kantoja muodostettaessa ovat viisaan ihmisen piirteitä. 

Näitä piirteitä on yhtä lailla korkeakoulutetussa kuin korkeakouluttamattomissakin. Siksi Haaviston kuin kenenkään muunkaan poliitikon koulutustasolla ei ole minulle mitään merkitystä.