Rutiinit ovat itsensä kehittämisen korkoa korolle -ilmiö. Tavat, tottumukset ja tieto kertaantuvat ja vievät toistuessaan päivä päivältä kohti sitä ihmistä, joka haluat (tai et halua) tulevaisuudessasi olla.

”Siis mä en oo mitään muuta ku bilettäjä. Se tyyppi joka sanoo kaikkeen joo ja lähtee aina vikana himaan. Mulla ei oo mitään muuta identiteettiä, vaikka tää on vain pieni osa siitä mitä mä todella oon” muistan paniikinomaisen havahtumiseni parikymppisenä. 

Ei helvetti. Näkeekö kaikki muutkin mut vaan tän linssin läpi? Toisaalta eipä ollut kauheesti muuta mihin tuolloin tarttuakaan. 

Tästä havainnosta on onneksi jo 8 vuotta aikaa, mutta oivalluksen hetki oli mieleenpainuva. Elämäni ei näytä lainkaan siltä, kuka todellisuudessa olen.

Oikeasti koin olevani myös luontoa rakastava erakko, lukutoukka ja tiedenörtti, urheilija, kulttuurilla ja luovuudella fiilistelevä henkisyyshippi. Paljonkaan tästä ei vaan näkynyt tuolloin ulospäin – mitkään näistä asioista eivät olleet tuossa elämänvaiheessa osa rutiineitani.

Onneksi tänä päivänä nämä asiat eivät ole enää rutiineitani, sillä niistä tuli vähitellen identiteettini – se, kuka pohjimmiltani olen ja haluan olla. Miltä näytän ulospäin ja miten minuun suhtaudutaan. 

James Clear puhuu kirjassaan ”Pura rutiinit atomeiksi” siitä, kuinka ihmisen koko olemus ja identiteetti perustuvat rutiineihin, eli tietyin väliajoin toistuviin toimiin. Kun elää rutiinien avulla omanlaistaan elämää, mieli on vapaa muuhun.

Clear kuvaa oivaltavasti kuinka mikä vaan huono tapa on mahdollista lopettaa ja hyvä tapa aloittaa rutiinien avulla. Ja vähitellen toistojen avulla muodostuu se, kuka olet; klubilla viimeiseen asti nuohoava bilehile vai aamulla metsälenkille halajava fiilistelijä?

Mikäli tunnistat, ettet elä oman näköistäsi arkea ja haluat toteuttaa enemmän itseäsi, saavuttaa uusia tavoitteita tai vaan luopua vanhoista tavoista – lämmin suositus opukselle!

-Sosiologin päiväkirja 14.10.2023