Myönnän, annoin keskustelun mennä liikaa tunteisiin. Tuntui, että aihe meni liian syvälle ihon alle ja oli mulle yllättävän henkilökohtainen”, myönsin hiljattain kätyäni keskustelun vaikeasta ja tunteita herättävästä aiheesta. En ollut tyytyväinen tapaan, jolla päädyin polarisoivasta (vastakkainasettelua synnyttävästä) aiheesta keskustelemaan. 

Miksi näin käy? Ja mitä voisin tehdä toisin?

Kurkkaa slaideista mitä tiedämme inhimillisestä ilmiöstä ➡️

Affektiivisella polarisaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa tunteiden merkitys korostuu yhteiskunnallisten aiheiden herättämän vastakkainasettelun taustalla. Näin tapahtuu etenkin tunnepuhetta ja henkilökohtaisia kokemuksia sisältävissä  keskusteluissa kuten maahanmuutto, rasismi, naisten-, miesten-tai vähemmistöjen oikeudet. 

Ihmisillä on tunnistettu neljä erilaista taipumusta suhtautua näihin vaikeisiin ja tunnepitoisiin keskusteluihin:

Avoid – Välttäminen, eli tilanteen välttäminen lähtemällä fyysisesti pois tai hiljentymällä kokonaan

Deflect – Harhauttaminen, eli aiheen vaihtaminen itselle mieluisampaan

Deny – Kieltäminen, eli keskustelukumppanin näkemysten, ajatusten tai kokemusten täysi kieltäminen

Attack – Hyökkääminen, eli vastaat epämieluisaan aiheeseen hyökkäämällä keskustelukumppaniasi kohtaan esim. Halventamalla tai olemalla sarkastinen

Tutkijat Glasgow ja Yoshino ovat tunnistaneet, että usein ihmiset eivät suhtaudu vaikeista aiheista keskustelemiseen kasvun asenteella, vaan sen sijaan jäävät jumiin muuttumattomuuden asenteeseen. Tämän taustalla on pelko leimaantumisesta tietynlaiseksi moraalisesti ja tunteellisesti latautuneiden kysymysten äärellä.

Näin ollen emme opi vaikeista vuorovaikutustilanteista, vaan sen sijaan sulkeudumme itseemme ja omaan näkemykseemme suojataksemme identiteettiämme ja omanarvontuntoamme.

Tutkijat esittävätkin, että meidän olisi erittäin tärkeää oppia hyödyntämään uuden oppimisen mahdollistavaa kasvun asennetta myös käymissämme keskusteluissa:

-Jos en ole vielä hyvä keskustelemaan tästä aiheesta, voin oppia harjoittelemalla

-Tunnista emotionaalinen epämukavuutesi keskusteluissa ja yritä ymmärtää miksi aihe herättää vaikeita tunteita

-Kun opit armollisuutta itseäsi kohtaan, opit olemaan armollisempi myös muita kohtaan

-Ylläpidä uteliaisuutta kuuntelemalla keskustelukumppaniasi avoimin mielin ja aidolla uteliaisuudella mahdollisuudestasi oppia uutta.

-Ole eri mieltä kunnioittavasti. Identiteettiin liittyvät keskustelut saattavat olla toiselle poliittinen debatti ja toiselle merkitä koko olemassaolon kyseenalaistamista.

-Pyydä anteeksi aidosti. Pohdi ja reflektoi omaa toimintaasi keskustelussa, jotta voit tarjota aidon anteeksipyynnön.

Onkin tärkeää muistaa, että meistä jokaisesta voi tulla parempi keskustelija kunhan uskallamme katsoa sisäänpäin ja kohdata rehellisesti omat reaktiommle!

-Sosiologin päiväkirja 1.9.2023