Mediaa ja julkista keskustelua seuratessa termiä terrorismi käytetään usein keskustellessa ääriliikkeiden tuottamasta väkivallasta, kuten nytkin olemme saaneet huomata. Terrorismin määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä termin käyttö on aina vahvasti riippuvainen tahosta, joka termiä käyttää. 

Terrorismiksi määritellyt teot saattavat sisältää moraalisesti oikeutettuakin vastarintaa esimerkiksi autoritaarista hallintoa vastaan tai ihmisoikeuksien puolesta, ja näin ollen termin käyttö on aina riippuvainen terrorin kohteena olevasta tahosta. 

Esimerkiksi Hong Kongin mielenosoitukset nähtiin Kiinan viranomaisten toimesta terroritekoina, ja uhkana kansalliselle itsemääräämisoikeudelle. Länsimaissa arviot Hong Kongin ja mannerkiinan välisestä konfliktista eivät yhtyneet Kiinan näkökulmaan, ja Kiinan tukemisen sijaan monissa länsimaissa Hong Kongin mielenosoitukset otettiin vastaan ymmärtäväisyydellä ja sympatialla mielenosoittajia kohtaan. 

Monissa läsimaissa Hong Kongin itsemääräämisoikeuden puolustaminen nähtiin jonain mikä on puolustamisen arvoista. Näin ollen mikä meille monille näyttäytyi demokratian ja  ihmisoikeuksien puolustamisena, oli Kiinan valtion taholta näyttäytynyt terrorismina. 

Tätä esimerkkiä voidaan soveltaa konflikteihin ympäri maailman – tällä hetkellä Israelin ja Palestiinan tilanteeseen.

Ekstremismi- termi viittaa yksittäisten terroritekojen sijaan laajempiin väkivallan muotoihin, ja käsite kattaa alleen kaiken väkivaltaisen toiminnan, kuten vihapuheen, väkivallan ja sen uhan, etniset puhdistukset tai äärimielenosoitukset.

Eskterminismi- termi onkin nykyaikaisempi tapa puhua väkivaltaa sisältävästä toiminnasta, sillä se hälventää syyttävän sormen painoarvoa väkivaltateoista puhuttaessa. Termi mahdollistaa objektiivisemman, eri näkökulmat ylittävän keskustelun taustoiltaan monimutkaisista tilanteista ja tapahtumista.

Olkaamme siis kaikki huolellisia mediaa lukiessamme – millaista narratiivia meille syötetään ja kenen etua tämä annettu asetelma ajaa?

-Sosiologin päiväkirja 18.10.2023