”Alueellamme on tosi outo meininki nykyään, jotenkin turvatonta. Emmä olis Tampereelta käsin ikinä ymmäränyt näitä ongelmia. Eikä mun tutut siellä ymmärräkään,” pohti tuttavani asuinalueensa muutosta pk-seudulla.

Yhteiskunnassa kilpailu resursseista pohjustaa hedelmällistä maaperää me-ja ne ajattelulle. On oma sisäryhmä, johon samaistutaan, ja vieras ulkoryhmä. Oikeamieliset ja moraalittomat.

Jaottelu tulee näkyväksi etenkin vähäresurssisilla maahanmuuttovoittoisilla lähiöalueilla. Perinteiset työväenluokkaiset alueet ovat monikulttuuristuneet ja leimaantuneet huolipuheella arjen ongelmista, rikollisuudesta, työttömyydestä ja koulun haasteista.

Nykyään jaottelua ei synnytetä vain hyvien ja huonojen alueiden välillä, vaan sisältäpäin alueen vanhojen ja uusien asukkaiden kesken. Ihonväri on helppo jakaja syyllisiin ja syyttömiin alueen ongelmista.

Muunmuassa sosiologit Junnilainen ja Hochchild ovat tutkineet maahanmuuttovastaisuutta työväenluokan näkökulmasta.

”Ne tulivat ja ohittivat meidät jonossa, miksi kukaan ei kuuntele meidän hätäämme?” tiivistää Hochchild duunarien tunnelmia.

Arjessa koetut monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet eivät kuitenkaan ole lähtöisin ryhmän tai toisen pahantahtoisuudesta,
ja syyllistäminen syventää entisestään kaikille epäedullista eriytymistä.

Emme voi valita heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien väliltä; maahanmuuttaneet vai työelämän murroksen jalkoihin jäävät maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat.

Kaipaisin keskusteluun etniset rajat ylittävää, ryhmittelyjä purkavaa pohdintaa siitä, miten voisimme edistää heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien mahdollisuuksia. Ilman, että joudumme valitsemaan omaa viiteryhmäämme kumartaen toiseen ja pyllistäen toiseen suuntaan.

Yhteiskuntamme ongelmat ovat meidän yhteisiä ongelmiamme, viiteryhmästä riippumatta.

Kaikista vähiten voimme kuitenkin lähiöarjen kokemuksia kommentoida, mikäli oma todellisuutemme pohjaa keskiluokkaisella alueella asumiseen.

Onkin kiinnitettävä huomiota siihen, puhutaanko alueellisesta eriytymisestä keskiluokkaisita lähtökohdista käsin, vai yritetäänkö todella ymmärtää heikomman tulotason alueella asuvien kokemuksia?

-Sosiologin päiväkirja 9.6.2023