”Huh, onneksi ei tarvitse olla olemassa tekemässä poliittisia päätöksiä näiden kriisien keskellä. Ottais koville olla poliitikko tänä aikana..” olemme monet kerrat todenneet pohtiessamme yhteiskunnassa vaadittavien päätösten vaikeutta. Kakkua kun ei koskaan riitä kaikille.

Mutta ei hätäää – ihmisen psykologia suojaa myös valtaapitäviä, jotka vaikeiden päätösten äärellä työskentelevät.

Valtaapitävillä ihmisillä ei useinkaan ole aikaa käydä läpi pitkiä ajatteluprosesseja pohtiessaan valtahierarkiassa alempana olevien ihmisten asema. Valtaapitävät ovat usein jatkuvan informaatiotulvan vankeja, ja ajan- ja ajattelumahdollisuuksien puute synnyttää taipumuksen käyttää erilaisia ajattelun oikopolkuja, kuten stereotypioita, muodostettaessa mielikuvaa muista ihmisistä.

Nopean ja automaattisen ajattelun tarkoitus on tehdä ajattelusta tehokkaampaa, vähentää kognitiivista kuormitusta ja helpottaa ihmisten elämää. Siksi valtaapitävät ja kiireiset ihmiset ovat alttiimpia tyypittelemään ihmisiä luokkiin ja ottamaan etäisyyttä vallattomiin. Ihmisiä kohdataan kaavamaisemmin ja etäisemmin, ja päätöksenteko on helpompaa.

Mutta valta näyttää myös tyhmistyttävän valtaapitäviä, äärimmillään toisia epäinhimillistäen kuten sodissa, konflikteissa ja valtataisteluissa voi käydä. Kielteiset mielikuvat heikommasta osapuolesta tekevät omien päätösten oikeutuksesta itselle helpompaa.

Vallan vaikutusta ihmiseen onkin mielenkiintoista miettiä ihmisten poliittisten urien kautta – onko niin, että mitä pidempään on kiinni politiikan vallankahvassa tai korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa, sitä helpompaa alempana hierarkiassa toimivien ihmisten elämään vaikuttavien päätösten tekeminen on?

-Sosiologin päiväkirja 20.6.2023