Maahanmuuttokritiikistä kohti yhteiskunnan eriytymiskeskustelua ja empatiaa

”Ei kukaan mun kaveri oo jääny Afrikkaan. Kaikki tulee Eurooppaan joko opiskelemaan tai veneellä. Ei sillä oo väliä onko papereita, kun kaikki haluaa vaan töihin. Ei siellä oo tulevaisuutta”, YouTubevideon ohjeiden avulla Eurooppaan lähtenyt ystäväni kertoi.

Samankaltaisten kokemusten ympärille nivoutuvat tarinat yhdistävät nuoria myös Venäjältä, Etelä-Amerikasta, Ukrainasta, Italiasta..

Nuoret eivät halua ihmeitä. He haluavat töihin, joista saa kunnon palkkaa. Palkaa jolla itsenäistyä ja elättää tuleva perhe, toivottavasti myös vanhemmat. Monelle kotimaa ei kuitenkaan enää tarjoa toivottua tulevaisuutta, ja elämää verrataan somen kautta muualla asuvien mahdollisuuksiin.

Pandemian, sodan ja taloudellisten kriisien runtelemat alueet eivät tarjoa elämän peruspilareita. Tyytymättömyys tilanteeseen on kasvanut nuorten keskuudessa monissa Afrikan maissa.

Länsimaisiin demokraattisiin ehtoihin sidottu kehitysapu ja tuki eivät näytä toimivan, sillä niitä ei voi syödä tai maksaa asuntoa.

Yhteistyö Venäjän kanssa näyttää monissa maissa houkuttelevalta, sillä taloudellinen kasvu tulee ilma ehtoja. Länsimaat sen sijaan kantavat siirtomaavallan, IMF, World Bankin ja kapitalistisen instituutioiden riiston taakkaa.

Erään tutkimuksen mukaan yli puolet afrikkalaisita nuorista haluaisi muuttaa kehittyneisiin maihin, muunmuassa Eurooppaan.

Ainakaan toistaiseksi merkkejä suunnan muutoksesta ei ole, ja ilmastopakolaisuus tulee entisestään kasvattamaan globaalia liikkuvuutta.

Siksi HS (23.4) aloittama keskustelu ruokalähettien asemasta on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Emme ole länsimaissa onnistuneet tukemaan riistämiämme maita onnistuneella tavalla, joka tuli nähdyksi taas pandemian ”länsimaat ensin” -toimien kohdalla. Vähintä mitä voimme nyt tehdä, on tarkastella maahanmuuttopoliittisia linjauksiamme ja suhtautumistamme maahanmuuttaneisiin niin, ettei Suomeen synny paperittomien pakolaisten ”halpatyövoimakerrosta”.

Muistammehan, että taloudellisen eriarvoisuuden ja eriytymisen seurauksista kärsivät sekä huono- että hyväosaiset.

-Sosiologin päiväkirja 6.5.2023

Jätä kommentti