Yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnallinen keskustelu jakautuu ääripäihin. Vahvojen mielipiteiden leirit sementoituvat määrittämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Esimerkkejä polarisoituneista keskustelunaiheista ovat mm. maahanmuuttokeskustelu, ilmastonmuutos, rokotteet, ananas pizzassa…

Filosofi Brandt Brandsman mukaan polarisaation taustalta löytyy kolme peruslakia:
1. Me ja ne- ajattelun muodostuminen mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi.
2. Identiteettipuheella ryhmittäminen toimii bensana jakautumiselle. Tästä esimerkkinä maahanmuuttokeskustelun osapuolet ja esim. monenlaisten ihmisten niputtaminen ”ne maahanmuuttajat”.
3. Polarisaatio on vaistomainen tunnereaktio. Kehitys ei perustu faktoihin vaan tunteisiin.

Lavan takaa löytyy erilaisia rooleja; yllyttäjät, mukaan lähtijät, hiljainen enemmistö, sillanrakentajat ja syntipukit.
Jakoja ihmisryhmien välille tuottavat muun muassa poliittiset päätökset sosiaali- ja terveydenhuolto-, koulutus-, ilmasto-, maatalous- ja maahanmuuttopolitiikan piirissä.

Tutkimusten mukaan Suomessa puolueiden välinen polarisaatio ei ole kasvanut. Sen sijaan yli puolet Suomalaisista kokee, että keskustelukulttuurimme on huonontunut, ja neljäsosa ei halua osallistua keskusteluun pelätessään muiden reaktioita. Itsellänikin meni vuosia, että uskalsin aloittaa kirjoittamaan Instagram tililleni; pelkäsin sanovani jotain väärin, paljastavani tietämättömyyteni ja leimautuvani jonkun esittämäni näkökulman vuoksi. Loukkaavani jotain tarkoituksettomattomasti väärin valituilla sanoilla, pelkkää tahatonta ymmärtämättömyyttäni.

Jotta voimme ratkaista globaaleja aikakautemme ongelmia; ilmaston lämpenemisen moninaisia seurauksia, ympäristötuhoa, kasvavaa pakolaistilantetta, tasa-arvonkehitystä tai ihmisoikeuksien toteutumista, on meidän kyettävä välillä pysähtymään vaikeidenkin aiheiden äärelle kuuntelemaan toisiamme.

Tarvitsemme kuitenkin ilmapiirin, jossa uskalletaan keskustella, ottaa kantaa ja perustella keskeneräisiäkin ajatuksia. Annetaan toisillemme tilaa muovata omaa ajatteluamme uuteen tietoon perustuen, samalla toisiltamme oppien. Ilmapiirin rakentamiseksi meidän on pyrittävä kunnioittamaan toinen toistemme näkemyksiä ja keskeneräisyyksiä – käymään dialogia. Parhaat tutkimusartikkelitkin kirjoitetaan yhteistyössä- toinen toisensa ajatuksia täydentäen.

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 4.9.2022.