Suomessa luottamus yhteiskunnan instituutioihin on vakaata ja melko korkealla tasolla. Luottamukseen vaikuttaa mm. Tiedotusvälineiden välittämä kuva ja instituutioiden toiminta.

Matala luottamus mediaan on yhteydessä matalampaan luottamukseen poliittista järjestelmää ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan.

Suomessa parempituloiset ja korkeasti koulutetut luottavat mediaan pienituloisia ja matalasti koulutettuja enemmän. Lisäksi heikommin toimeentulevat kokevat harvemmin instituutioiden toimivan ihmisten hyväksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreät ja SDP luottavat mediaan eniten, lähes 90%, ja perussuomalaiset vähiten, 40%. Vihreiden kannattajista 82% pitää suomalaista mediaa moniäänisenä, perussuomalaisista 30%. Mielenkiintoisesti epäluottamus on vahvinta korkeakoulutettujen perussuomalaisten keskuudessa.

Yhteiskunnallinen luottamus kertoo muun muassa demokratian tilasta. Luottamus on liima yhteiskunnan jäsenten välillä ja ennaltaehkäisee levottomuuksien syntymistä. Onkin erittäin huolestuttavaa, mikäli suuri osa yhden puolueen äänestäjistä kokee, ettei mediaan voi luottaa.

Olivat kyseessä koronarokotukset ja rajoitukset tai nordstream putkien syyllinen, olisi julkisessa keskustelussa ja mediassa tärkeää ottaa kantaa esimerkiksi netin eri lähteissä esitettyihin teorioihin ja näkökulmiin. Mediassa tulisi avata läpinäkyvästi perusteluja esitettyjen väitteiden ja näkökulmien taustalla. Vain näin toimimalla voimme vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta kaikkien ryhmien keskuudessa. Toisin ajattelevien leimaaminen salaiittoteoreetikoiksi on omiaan syventää kuilua ryhmien välillä ja rapauttamaan luottamusta yhteiskunnassa- ja sen seurauksista kärsivät kaikki

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 7.10.2022.