Kirpputoreilla käyminen on ollut minulle lapsesta asti miellyttävä tapa löytää tarpeellisia asioita. Olen saanut vanhojen vaatteiden löytämisestä aina ihan eri kicksit kuin uusien ostamisesta. Niissä on paljon enemmän tunnetta ja historiaa- lisäksi kirpparivaatteista on helppo tunnistaa miten materiaali käyttäytyy käytössä, ja näin pystyy välttymään ”rättiostoksilta”.
Viime vuosina kirppareilla käyminen on kuitenkin tuottanut yhä useammin surullisia fiiliksiä. Vastaan tulee todella paljon täysin uutta vaatetta, ja usein tuotteissa saattaa olla vielä laputkin kiinni. Tästä huolimatta hinnaksi on laitettu muutama euro. Tuntuu, että kerskakulutus on valumassa maailmaan, jossa luuli olevansa jollain tavalla suojattuna. Maailmaan, jossa oman tyylin rakentaminen oli mahdollista hieman paremmalla omatunnolla.
Kirpputorit eivät missään nimessä ratkaise sitä ongelmaa, että käytännössä suurin osa identiteettiämme varten ostamistamme vaatteista ovat turhia. Se on ollut kuitenkin mahdollista nähdä pienempänä pahana kierrättysnäkökulman vuoksi.
Tällä hetkellä kirppisten räjähtäneessä suosiossa tiivistyy jotain oleellista ihmisten kulutuskäyttäytymisestä. Kirppareilla tiivistyy meihin on valettu usko, että korvaavilla kulutusratkaisuilla, kuten kirppiksillä, voimme jatkaa kuluttamistamme samaan malliin. Meidän ei tarvitse muuttaa ostokäyttäytymistämme, sillä ”kyllähän joku tän kirpparilla ostaa”. Kiertoon päätyy valtavat määrät pikamuotia, jonka syklit vaihtuvat viikoittain. Kirppisvaatteen idea on menetetty, kun niissä roikkuvat Sheinin, Alibaban ja New Yorkerin laput.
Ideaali tilanne olisi, ettei vaatteista saisi lainkaan mitään kicksejä, ja niitä ostettaisiin vain todelliseen tarpeeseen. Pukeutumisella kuitenkin rakennetaan sosiaalista identiteettiä, pyritään yhteenkuuluvuuteen tai erottuvuuteen, vastataan sosiaalisiin odotuksiin ja tavoitellaan positiivisia fiiliksiä. Voimme tehdä sen kuitenkin pyrkien kestävyyteen.
Ensi kerralla vaatetta ostaessa onkin oleellista miettiä, tarvitsenko tätä oikeasti- miksi haluan tämän? Ja mikäli saat itsesi kiinni ajatuksesta, että ainahan tämän voi laittaa kirpparille- mieti vielä toisen kerran. Vaikka vaate olisi ilmainen.
-Sosiologin päiväkirja
Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 13.9.2022.