Suuri osa meistä on ollut tilanteessa, jossa ’vastapuolen’ argumentit turhauttavat ja saavat hermot kiristymään- tästä on turha edes jatkaa keskustelua… miksi poliittisista aiheista keskustelemisesta on tullut niin vakavaa, joskus jopa ystävyys ja sukulaisuussuhteita haavoittavaa?

Filosofi ja poliittisen taloustieteen tutkija Francis Fukuyama on avannut teoksessaan ”Identiteetti” identiteettipolitiikan syntymekanismeja ja seurauksia. 1900- luvun politiinen jako määrittyi pitkälti taloudellisten näkökulmien varaan- vasemmisto pyrki kohti tasa-arvoa, oikeisto laajempia vapauksia. Pöydällä olivat kysymykset työläisistä, yrittäjistä, ammattiliitoista ja hallinnon koosta. 2000- luvulla poliitisen keskustelun taloudellisen ytimen ovat syrjäyttäneet identiteettiin liittyvät kysymykset; vasemmistossa marginaaliryhmien etujen ajaminen ja oikeistossa kansallisen identiteetin varjeleminen.

Taloudellista jakoa koskevia kysymyksiä voimakkaampi poliittinen vaikutin on koettu avostuksen puute, joka vetoaa inhimillisiin tunteisiin paremmin kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu. Sisäinen arvokkuuden tunne peilautuu aina ympäröivään yhteiskuntaan, ja tarvitsee ulkoista, sosiaalista tunnustetuksi tulemista.

Aikaisemmin poliittisten mielipiteiden ja puoluesidonnaisuuden ollessa liitoksissa luokka-asemaan on argumentteja ollut verrattain helppo perustella talouden näkökulmasta. Tänä päivänä poliittinen keskustelu on kuitenkin yhä tiiviimmin yhteydessä yksilön perustavanlaatuiseen minuuteen ja identiteettiin.

Keskustelun ytimessä ei ole enää vain yksilön tai ryhmän taloudellinen asema yhteiskunnassa, vaan laajempi näkemys ihmisarvoon liittyen. Taloudellisista epäkohdista on helpompi keskustella kuin aiheista, joiden koetaan olevan sidoksissa perustavanlaatuiseen minuuteen ja arvostuksen tunnustamiseen.

Identiteettiin sidoksissa olevat, vahvasti arvolatautuneet poliittiset keskustelut luovat tilanteen, jossa yhden näkökulman esittäminen saattaa pikaisesti määrittää muiden silmissä sen, millainen ihminen ylipäätänsä olet. Voimme kuitenkin jokainen valita myös toisin- hengittää, kuunnella ja yrittää ymmärtää toinen toistamme kunnioittaen- vaikka emme olisikaan aina samaa mieltä.

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 24.8.2022.