HSL nykyinen ja ehdotettu (HS 25.10) lippujen hinnoittelumalli asettaa nuoret keskenään epäoikeudenmukaiseen asemaan. Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä alennuksia ole kestävää asettaa perustuen opiskelijat ja muut nuoret jaotteluun.  Esitänkin, että opiskelijalipun asemaa tulisi pohtia uudelleen nuorten moninaiset tilanteet huomioivana uudistuksena.

18-14 vuotiaista pienituloisista nuorista 2/3 on opiskelijoita. Opiskelijoiden asema yhteiskunnassa on lähtökohtaisesti etuoikeutetumpi,  sillä korkeampi koulutus edesauttaa kiinnittymistä työmarkkinoihin. 

Pienituloisista nuorista 1/3 on työttömiä tai epävarmoissa asemissa työelämässä. Ryhmässä on nuoria, jotka joutuvat liikkumaan lyhyellä varoajalla ympäri pk-seutua varatyöreservinä epätyypillisissä työmuodoissa, kuten vuokratyössä.  Työmatkoista maksetaan täysi hinta, vaikka palkkapussi jää alle köyhyysrajan. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että rahaa täyden lipun hinnan maksamiseen ei yksinkertaisesti ole.

HS 4.8.2022 kerrottiin, että pummilla matkustavien kustannukset ovat vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. HS 2.7.2022 mukaan nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat kasvussa, ja 60 % nuorten ensimmäisistä maksuhäiriömerkinnöistä johtuu ulosoton esteestä, esimerkiksi julkisten liikenteen tarkastusmaksuista. HS 1.12.2021 mielipidekirjoituksessa HSL hallitus korosti, että suoraan ulosottokelpoiset tarkastusmaksut lisäävät nuorten riskiä saada maksuhäiriömerkintä. Joukkoliikenteen palveluiden hinnoittelun tulisi HSL hallituksen mukaan mahdollistaa eikä kaventaa elämän mahdollisuuksia. HS 28.10.2021 sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo avaa, että pienituloisten, toimeentulotukea saaneiden ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla on muita selvästi enemmän maksuhäiriömerkintöjä aikuisuudessa.  

Opiskelijoille suunnattu alennus on ollut hieno etuus, mutta jo lähtökohdiltaan se asettaa koulupaikan saaneet ja sen ulkopuolelle jääneet pienituloiset nuoret eriarvoiseen asemaan, kuten useiden muidenkin etuuksien kohdalla. Ehdotankin, että reilumpi lähtökohta sekä nuorten keskinäisen eriarvoisuuden lieventämiseksi, että pummilla matkustamisen ennaltaehkäisemiksi olisi siirtyä nuorisolippuun.

Esimerkkiä voi ottaa esimerkiksi Suomen suosituimmasta opiskelijakaupungista Tampereesta, jossa nuorisolippu on kohdistettu 17-24 vuotiaille. 25 vuotta täytettyään opiskelija voi hakea opiskelija-alennuksen kausilippuunsa.

Miksi työttömien ja pienituloisten nuorten pitäisi pysyä paikallaan, kun korkeakoulussa opiskelevat, jo lähtökohtaisesti etuoikeutetummassa asemassa olevat nuoret saavat jatkaa matkustamista monipuolisen etuus- ja tukiverkoston huomassa? Yhteiskunnalla on merkittävä rooli eriarvoisuuden periytyyden ennaltaehkäisyssä, ja tätä tukee esimerkiksi liikenneköyhyyden lieventäminen. Sekä sosiaalisesti että ympäristöllisesti kestävämmän liikkumisen nimissä on nuorisolippuun siirtyminen pohtimisen arvoinen asia HSL hallitukselle.

(HS lähetetty, julkaisematon mielipidekirjoutus)

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 1.11.2022.