Lukutaidon kriisi on ollut viime aikoina pinnalla, ja huoli lasten lukutaidon heikentymisestä on jälleen nostettu pöydälle. Silvia Hosseinin erinomainen essee Helsingin sanomissa avasi lukutaidon kriisiä monesta eri näkökulmasta, ja huomioi lukutaidon eriytymisen moninaiset taustat. Lukutaidon kriisillä ei viitata oppimisvaikeuksiin, vaan laajempaan lukutaidon heikentymiseen.

Mediakriittisyyttä ja lähteiden luotettavuuden arviointia pyritään opettamaan kouluissa, mutta näihin on haastavaa syventyä, mikäli lukemisen ’peruskuntoa’, pohjaa jolle rakentaa, ei ole olemassa.
Opettajien kertomukset lukutaidon heikkenemisestä, kyvyttömyydestä lukea kirjoja ja keskittymiskyvyn puutteesta paneutua lukemiseen ovat varsin huolestuttavia. Vielä huolestuttavampaa on lukutaidon sosioekonominen eriytyminen, sillä PISA- tutkimuksen mukaan suurin kasvu heikosti lukevien määrässä on tapahtunut alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Hyvä lukutaito mahdollistaa paitsi maailmankuvan laajentamisen monipuolisen kirjallisuuden kautta, avaa se ovet myös tieteen, tutkimuksen ja kritiikin maailmaan. Tieteen ja politiikan ristiriidat ovatkin olleet tapetilla viime aikoina, kun tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon kiistäminen on valjastettu ympäri maailmaa poliittisten puolueiden käyttöön. Perinteisesti on ajateltu, että tutkijat esittävät faktat, ja poliitikot tekevät arvovalinnat. Nyt tutkijat ja tiedeyhteisö saatetaan leimata akateemiseksi eliitiksi ja journalistit valeuutisten levittäjiksi. Autoritäärisen populismin edustajat käyttävät surutta hyväkseen netissä kulovalkean lailla leviävää online propagandaa ja disinformaatiota, edesauttaen jaon luomista ihmisten välille.

Lukutaito edesauttaa demokraattista osallistumista, mahdollistaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä avittaa esimerkiksi vaikutusvaltaa sisältäviin yhteiskunnallisiin asemiin hakeutumista. Näin ollen lukutaidon voisi nähdä antavan osviittaa yksilön kokemuksesta päästä vaikuttamaan asioihin, saada äänensä kuuluviin ja saavuttamaan yksilön- että yhteisönsä kannalta edullisia tavoitteita. Näin tarkasteltuna lukutaidon merkitys näyttäytyykin yhteiskunnallisella tasolla varsin merkittävältä.

Pohtiessamme poliittisten liikkeiden kannatusta on huomioitava, että mikäli kouluissamme kytee vakava lukutaidon kriisi, näkyvät eriytyvän lukutaidon seuraukset paitsi yksilötasolla, saattavat ne tulevaisuudessa peilautua laajemmin myös poliittisella kentällä ja poliittisten liikkeiden kannatuksessa. Hyvää lukutaitoa vaaditaan mm. erilaisten intressien, ideologioiden ja motiivien tunnistamiseen, ja riittämätön lukutaito ei välttämättä tarjoa tarvittavia työkaluja sisällön kriittiseen arviointiin ja pitkäjänteiseen perehtymiseen silloin kun sitä meiltä jokaiselta tarvittaisiin.

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 16.1.2022.