Kyselivätkö vanhemmat läksyistäsi? Kävitkö painotettua luokkaa? Oliko kotonasi kirjoja? Korostettiinko sinulle opintojen merkitystä? Olivatko vanhempasi aktiivisia kodin ja koulun vuorovaikutuksessa? Keskustelitteko yhdessä peruskoulun jälkeisistä opintomahdollisuuksista ja keskiarvon merkityksestä? Kannustettiinko sinua lukioon, amikseen vai töihin? Miten tunsit toisen asteen jälkeisiä jatkokoulutusmahdollisuuksia? Kerrottiinko erilaisista korkeakoulumahdollisuuksista ja pääsykoevaatimuksista kotona? Tiesitkö, miksi ylipäätään opiskella?

Mitä useampaan kysymykseen vastasit kyllä, sitä enemmän perheessäsi todennäköisesti löytyi kulttuurista pääomaa, jonka avulla suunnistaa koulutusta arvostavan yhteiskunnan poluilla kohti parempipalkkaisia töitä, työllisyyttä, pidempää elinikää ja valta-asemia. Kouluttautumisen ja kouluttamattomuuden periytyminen voi edelleen hyvin Suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla.

Ydenvertaisuuteen pyrkivästä peruskoulusta huolimatta perheen kultttuurisen pääoman merkitys koulutiellä on merkittävä ennustaja yksilön koulupolulle. Korkeammin koulutetuilla vanhemmilla nähdään olevan enemmän kulttuurista pääomaa, eli tietoja, taitoja ja osaamista, jonka avulla ohjata, kasvattaa ja kannustaa jälkikasvuaan koulupolun hiljaisesti vaatimilla tavoilla. Onkin esitetty, että kouluinstituutio ylläpitäisi luokkaeroja niiden vähentämisen sijasta, sillä toiset ovat perillä oleellisista pelin säännöistä paremmin kuin toiset.

Summa summmarum- koulupolulla menestymisen ehdot ovat paitsi biologisia, mutta suurelta osin myös kulttuurisia. Koulupolulla menestymistä ei pidä virheellisesti nähdä eroina lahjakkuudessa, älykkyydessä tai motivaatiossa, vaan pikemminkin huomioida pitkin koulupolkua vaikuttavat perhetaustan merkitykset keskiluokkaista ja korkeakoulutuettua perhetaustaa suosivassa kouluinstituutiossa.

-Sosiologin päiväkirja

Alkuperäinen julkaisu Instagramissa 27.11.2021